keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Surkuhupaisaa pihtailua

Pihistelijät


Surkuhupaisaa pihtailua
Eräs vaimoni kaveri on todella nuuka. Hän toi meille yllättäen joululahjan 28. joulukuuta. Jos kyseessä olisi ollut joku toinen, ajattelisin vain ettei hän ehtinyt sitä joulun alla toimittamaan. Mutta koska kyseessä on tuttava, joka on tunnettu nuukuudestaan, tiedän että lahja on joko ostettu joulun jälkeisistä alennusmyynneistä tai vielä todennäköisemmin hän on saanut sen itse lahjaksi, mutta ei ole pitänyt siitä ja on päättänyt lahjoittaa sen eteenpäin.

Ei se tietysti laske lahjan arvoa. Ihan kiva ele antaa lahja - en minä sillä. Minua kuitenkin huvittaa kyseisen naisen nuukuus ja tapaus toi mieleeni muutamia muita, vähän jopa surkuhupaisia kitsasteluja, joihin olen törmännyt.

Mitä mieltä olet, ovatko seuraavat tarinat järkevää rahankäyttöä, vai komiikan puolelle menevää pihistelyä?

Lahjoja ja kuitteja


Eräs tuttava, jonka lapsen kummitäti vaimoni on, lähettää aina ennen synttäreitä tekstiviestillä toivomuslistan lapsensa puolesta. Kerran vaimoni oli ehtinyt ostaa lahjan jo ennen listan saapumista. Synttäreillä asiasta tuli sitten aika suoraa palautetta. Vaimoni kaveri ilmoitti, että jos ostaa jonkun muun lahjan, kuin mitä on toivottu, olisi kohteliasta laittaa ainakin kuitti mukaan, jotta lahjan voi käydä sitten itse vaihtamassa toivotunlaiseksi.

Naapurin raketit


Vaimoni työkaveri oli todella vihainen siitä, että naapurin lapset olivat uutenavuotena katselleet heidän ilotulituksiaan. Hän piti törkeänä sitä, että jotkut eivät osta omia raketteja ja tulevat silti ulos katsomaan muiden ilotulituksia.

Liian hyvää leipää


Eräs tuttavapariskunta ihmetteli sitä, kun meillä oli tuoretta, itse leivottua sämpylää. He päivittelivät sitä kuinka kalliiksi se tulee, koska lapset syövät tuoretta sämpylää niin paljon. He selittivät, että tulee paljon halvemmaksi ostaa kaupasta ja valita vielä vähän vanhempia pusseja, koska muutenhan lapset syövät pehmeät sämpylät pois alta aikayksikön.

Nyyttärisipsit


Veljeni meni erään kaverinsa kanssa mökille ja oli sovittu, että jokainen tuo jotain tullessaan. Matkalla kaveri selitti veljelleni, että hän on säästänyt vanhentuneita sipsipusseja jo vuosia tällaisia tilanteita varten. Perillä kaveri sitten sanoi, että "Jätetään nämä sipsit tänne autoon ja tullaan hakemaan vasta jos joku kysyy mitä toitte. Voi olla ettei kukaan huomaa edes kysyä."

Ennen sisäämenoa, kaveri oli vielä vinkannut, että kannattaa sitten syödä mahdollisimman paljon, niin ei tarvitse syödä iltapalaa enää kotona.

Kotimatkalla samainen kaveri oli laskenut bensarahat 20 sentin tarkkuudella ja ollut kovasti mielissään, kun veljelläni ei ollut tasarahaa, vaan hän pyöristi maksun 50 senttiä ylöspäin.


20 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kaikenlaista näkee kun vanhaksi elää 😄

      Poista
  2. *huutonaurua* no jo on! :D
    Omissa piireissäni tästä on jo päästy eroon. Pihtailua tapahtui vielä ennen työelämää, koska kulut olivat nuorella aikuisella kovat, mutta tuloja ei. Bensarahoja laskettiin jne. Mutta ei ikinä mitään näin ihmeellistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opiskeluaikana bensarahoja kyllä kieltämättä laskeskeltiin aika tarkasti 😄 Toi viimesen esimerkin kaveri tais olla kyllä vähän skitso muutenkin...

      Poista
  3. Taloyhtiössä asuu erilaisia rahan käyttäjiä. Minulla on yksi sijoitusasunto talossa, jossa on kolmatta vuotta käsikirjoitettu lappu taloyhtiön pääoveen lukkopesän vieressä. `Työnnäthän avaimen suoraan loppuun asti niin lukkopesä ei kulu turhaan`. Tuo naurattaa aina. Fiksuhan tuo on, mutta toisaalta myös piheyden huippu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ha ha, tästä tuli mieleen yksi samanlainen: silloin, kun autoissa ei ollut vielä etälukituksia valmiina, kaverini osti sellaisen ja asensi itse käytettyyn Toyotaan, koska "kun pimeässä ei nää lukkoa, avain saattaa vahingossa naarmuttaa".

      Poista
  4. Nämä pihtarit eivät tajua, että reilusti tarjoamalla saa yleensä tuplasti takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kavereiden kustannuksella säästäminen ei ole kovin kauaskatseista. Voi olla, ettei esim mökille tule kutsua seuraavalla kerralla, kimppakyydit järjestyy toisella porukalla, lapset vittuilee vanhuuspäivillä kun ei ollu edes tuoretta leipää jne.

      Poista
    2. Säästeliäisyys muiden (tai yhteiskunnan) kustannuksella ei ehkä tosiaan ole oikeaa säästämistä. Joskus kun tarjoaa vaikka ruokaa jos sattumalta iso porukka pamahtaa kylään, miettii että ai hitsi nyt meni ruokabudjetti pilalle - mutta silloin pitää miettiä kaikkia niitä joskus jossain muualla nautittuja tarjoiluja.
      Varmaan olen voittopuolella :)

      Poista
    3. Mökin omistajat valittelevat välillä, ettei ole kivaa kun mökille joskus pamahtaa sukulaisia yllätyskylään ja syövät jääkaapin tyhjäksi. Tällaiset tilanteet voi tulla yllättävän kalliiksi ja luulisi vieraiden ymmärtävän tuoda eväät tullessaan ja toki muutenkin vierailun voisi sopia etukäteen.

      Poista
  5. Aikamoista.. meitä on moneen junaan.. noin pahoja ei onneksi omalle kohdalle ole sattunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, onneksi aika harvinaisia tapauksia nämä tällaiset.

      Poista
  6. Päivän naurut irtosi tästä, kiitos :D Vähän vastaavia on kyllä tullut omassakin elämässä välillä vastaan.

    VastaaPoista
  7. Kaikenlaista sitä onkin. Onneksi ei itse sorru tuollaiseen touhuun. Jos näen panttipullon maassa niin sen kyllä yleensä kerään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pullojen kerääminen on tosi positiivinen juttu, vaikka pantti pieni onkin. Hyvä esimerkki siitä, kuinka pienillä summilla voi ohjata ihmisiä toimimaan ympäristön kannalta fiksusti.

      Poista
  8. Olen itsekin melko säästäväinen, tai ainakin koen niin. Mutta olen kyllä opetellut tilanteita joissa on syytä höllätä. Tyyliin halpa ravintola, mutta ei sitten stressaa listavaihtoehtojen kanssa.

    Kaikista tylsintä on säästäväisyys muitten piikkiin. Eli juuri nyyttärit jonne ei vie mitään jne. Se ei oikeastaan ole säästämistä, vaan kulujen siirtoa muille. Loisiminen olisi parempi termi.

    Kaikenlaista sitä maailmasta löytyy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en ole perusluonteeltani kovin säästäväinen, mutta sijoitusharrastuksen myötä siihen on oppinut :) Välillä tulee ehkä pihisteltyä liikaakin, mut se on mielekästä kun on selvä tavoite.

      Poista
  9. Huvittavia tapauksia kyllä. Taustalta todennäköisesti löytyy vielä holtiton rahankäyttö, tai sitten vain säästetään tilille ikuisesti, eikä ikinä uskalleta tehdä rahalla mitään.

    Itselläni raja menee juuri tuossa muiden kustannuksella säästämisessä. Tuntuu pahalta jos joku käyttää rahaa selvästi enemmän. Tietty tässäkin järki on tervetullutta, jos joku tuo 200euron edestä sipsejä nyyttäreihin niin minusta ei tunnu, että minun täytyisi toimia vastaavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti tuo toinen äärilaita! Vaimoni siskolla on ollut ainakin viimeiset 10 vuotta krooninen rahapula hyvästä palkasta huolimatta. Asuntolaina ei lyhene, luottokorttilaskut on koko ajan tapissaan ja pikavippejä päälle. Hän soittelee säännöllisesti valittaa raha-asioista.

      Kuitenkin kaikissa yhteisissä jutuissa hän ei ole kyllä köyhä, eikä kipeä. Jokaisella tupperware kutsuilla tilaa hirvittävän määrän kalliita kippoja, lastenvaatekutsuilla kalleimmat vaatteet ja joululahjat ym muut pitää aina olla viimeisen päälle. Jotenkin tekee pahaa sekin...

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...