Kuinka hajautan sijoitukseni?
Hajauttaminen useisiin osakkeisiin
Yleinen nyrkkisääntö on että salkussa kannattaisi pitää vähintään 10 yrityksen osakkeita. Hajauttaminen usean eri yrityksen osakkeisiin vähentää riskiä merkittävästi, koska yksittäisen yrityksen kehittymistä on vaikea ennakoida. Salkussa olevien osakkeiden määrään vaikuttaa keskeisesti se, kuinka paljon näkemystä haluaa ottaa. Jos on varma omista arvioistaan, niin toiseksi tai kolmanneksi parhaaseen ei tietenkään kannata sijoittaa, vaan laittaa kaikki paukut parhaaseen. Harvalla tällaista itseluottamusta kuitenkaan on, tai ainakaan kykyjä sen perustelemiseksi.
Itse aion hajauttaa sijoitukseni satoihin eri osakkeisiin. Helpoiten tämä onnistuu indeksirahastojen ja ETF -rahastojen kautta. Toki teen pienen määrän myös suoria osakesijoituksia näiden lisäksi.
Hajauttaminen eri toimialoille
Eri toimialoilla on omat uhkakuvansa. Mitä öljy-yhtiöille tapahtuu pitkässä juoksussa? Onko biotekniikassa kupla? jne. Kannattaa valita salkun yritykset niin, ettei niiden liiketoiminta korreloi liikaa keskenään. Toimialoihin liittyy pitkän ja lyhyen aikavälin riskejä aivan kuten yksittäisiin yrityksiinkin. Tasapainoisessa salkussa tulisi siis olla useiden eri toimialojen yrityksiä.
Tämäkin hoituu helposti ja kustannustehokkaasti indeksi- ja ETF -rahastojen avulla, varsinkin jos sijoittaa rahastoihin, jotka seuraavat yleisindeksejä. Esim. OMX-25 -indeksiin mahtuu paljon eri toimialoja.
Ajallinen hajauttaminen
Sijoittaminen kuukausittain takaa sen, että olet mukana niin huonoimpana, kuin parhaimpanakin aikana. Kun sijoitat tasasumman joka kuukausi, halvat osakkeet painottuvat salkussasi, koska saat enemmän osakkeita silloin kun kurssi on alhaalla ja vähemmän silloin kun kurssi on korkealla. Tämän seurauksena keskihinta jää siis keskiarvon alapuolelle.
Ajallinen hajauttaminen tapahtuu minulla luonnostaan, koska rahoitan ostot kuukausipalkastani. Jos jossain vaiheessa saan suuremman potin sijoitettavaksi, ajallisen hajauttamisen suunnitelmallisuus korostuu. Silloin täytyy miettiä, minkälaisissa erissä sijoitukset tekee ja missä rahoja pitää odottamassa.
Myös tässä suhteessa indeksi- ja ETF -rahastot ovat hyviä. Nordnetissä voi tehdä kuukausisäästämissopimuksen, jolloin voi sijoittaa kustannustehokkaasti alkaen 15€/kk. Suorilla osakesijoituksilla kertasijoitusten tulisi olla huomattavasti suurempia.
Maantieteellinen hajauttaminen
Sijoituksiin liittyy myös alueellisia uhkia. Tämän takia kannattaa sijoittaa yrityksiin jotka toimivat maantieteellisesti eri alueilla. Alkaa kuulostamaan jo vähän yksitoikkoiselta, mutta myös tähän indeksirahastot ja ETF:t ovat kustannustehokkain ja helpoin ratkaisu. Suoria osakesijoituksia aion tehdä vain Helsingin pörssiin. Yhdysvaltoihin, Japaniin ja kehittyville markkinoille aion sijoittaa ETF:ien kautta ja muuhun Eurooppaan indeksirahastojen kautta. Näin saan maailmanlaajuisen hajautuksen sijoituksilleni.
Hajauttaminen eri omaisuusluokkien välillä
Kun korot ovat alhaalla, osakekurssit nousevat (sijoitetaan lainarahalla, koska se on halpaa) ja kun korot nousevat, osakekurssit tyypillisesti laskevat. Jos omaisuus on tasapainotettu korkosijoitusten ja osakkeiden välillä, tämä ei vaikuta kokonaisuuteen. Tämä on ainoa tässä artikkelissa mainittu hajautusmenetelmä, jota en aio ainakaan toistaiseksi noudattaa. Miksikö? Koska osakkeista saa pitkällä tähtäimellä parhaan tuoton, eikä minua haittaa lyhyen aikavälin heilunta. Harkitsen korkotuotteita vasta sitten kun kasassa on vähintään puoli miljoonaa. Toki korkotilejä voin käyttää väliaikaisesti jos tarvetta tulee.
Image courtesy of artur84 at FreeDigitalPhotos.net
Jos pidit artikkelistani, jaa se kavereillesi alla olevilla painikkeilla!
Avaa ilmainen osaketili Nordnetiin
- Tilin avaaminen ei maksa mitään.
- Osakkeiden säilyttäminen ei maksa mitään.
- Superrahastoihin sijoittaminen ei maksa mitään.
Itselläni on hieman samanlaiset ajatukset korkosijoituksiin. Tosin jos joskus niistä esim. 10% lähes riskittömän tuoton saa niin olen toki valmis muuttamaan suunitelmamaani. Tällä hetkellä ne vaan tuntuvat äärimmäisen huonoilta sijoituskohteilta: http://www.salkunrakentaja.com/2015/09/ollako-vai-eiko-olla-korkosijoittaja/ Lyhyen koron rahastoissa olen kuitenkin ajatellut pitää sellaista osaa rahoistani, joiden käytölle näen potentiaalisen tarpeen 10 seuraavan vuoden kuluessa. Sitä pidemmälle menevät sijoitukset laitan osakkeisiin juurikin niiden paremman tuoton vuoksi ja sillä aikavälillä todennäköisyys on puolellani sen suhteen, että osakkeista ainankin jonkinlaisen positiivisen tuoton saa, vaikkei seuraavat 10 v olisikaan markkinahistorian parhaat.
VastaaPoistaVoi toki olla, että minullakin mieli muuttuu sitten joskus kun korot lähtevät nousuun. Linkin artikkelissa muuten mielenkiintoinen näkökulma tuo väestön ikäjakauma. En ole tullut ajatelleeksi, että sekin vaikuttaa, mutta kuulostaa varsin uskottavalta.
PoistaLisäisin tuonne toimialahajautukseen vielä, että sijoituskohteensa on tunnettava. Ei välttämättä tarvitse opetella ulkoa yhden yrityksen historiaa vuodesta 1900 saakka sijoittaakseen siihen, mutta on tiedettävä miten kyseisen yrityksen toimiala toimii ja oltava perillä kyseisen alan tapahtumista lähimenneisyydessä sekä pohdittava vakavasti mahdollisia ongelmia jatkossa. Vaikka yritys tarjoaisi 15% osinkoa, mutta toimiala on erittäin riskialtis syystä tai toisesta niin sijoittaminen ei välttämättä piensijoittajan näkökulmasta kannata.
VastaaPoistaOlen ehdottomasti samaa mieltä! Tämän takia olen pudottanut mm bioteknologiayritykset salkustani pois - en ymmärtänyt niiden toiminnasta yhtään mitään.
Poista