lauantai 13. lokakuuta 2018

200. blogikirjoitus

200. blogikirjoitus
Tämä on 200. blogikirjoitukseni. Onhan se valtava määrä tekstiä. Olen oikeastaan itsekin yllättynyt siitä, kuinka aiheita ja kirjoitettavaa tuntuu aina vain riittävän. Toki kirjoitusten teemat ovat usein samoja ja huomaan välillä toistavan itseäni, mutta ei kai se niin vakavaa ole?

On ollut palkitsevaa huomata, kuinka blogille on syntynyt oma lukijakunta ja miten myös satunnaiset, sijoittamisesta tietoa hakevat ihmiset ovat sen löytäneet Googlen kautta. Kiitosta vaan kaikille lukijoille.

Itselleni bloggaaminen on ollut hyvä tapa purkaa ajatuksia - mitä nyt milloinkin mielessä sattuu liikkumaan. Joskus syntyy asiallista pohdintaa ja toisinaan vähän levottomampaa settiä. Kirjoittaminen on myös mainio tapa saada työasiat pois mielestä. En ole koskaan tehnyt kovin selvää eroa työn ja vapaa-ajan välille, mikä näkyy helposti siinä, että työasiat pyörivät viikonloppuisinkin pääkopassa.

Tapani on yksinkertaistaa ja karrikoida asioita. Pohjimmiltaanhan asiat ovat tosi yksinkertaisia - meillä on vain taipumus tehdä niistä monimutkaisia. Emme aina näe metsää puilta. Kieltämättä yleistän ja yksinkertaistan välillä vähän rohkeastikin, kun haluan tuoda jonkun pointin esille ja toisinaan se ärsyttää osaa lukijoista. En muuten koskaan varo lukijoiden ärsyttämistä. Itse asiassa tunnistan onnistuneen blogikirjoituksen siitä, että vähintään yksi lukijoista vetää totaalisesti herneen nenään ja postaa jonkun alatyylisen avautumisen kommenttina. Pahimpia avautumiskommentteja en yleensä viitsi julkaista, mutta kirjoitusten on tarkoituskin herättää tunteita, joten ne ovat minulle tärkeää palautetta. Toivon siis saavani myös vihaista palautetta jatkossakin :)


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...