lauantai 27. elokuuta 2016

Sijoitusten ajoittaminen

Ajoittamisen merkitys


Sijoitusten ajoittaminen
Varsinkin lyhyellä tähtäimellä osakkeiden osto- ja myyntitapahtuman ajoituksella on todella suuri merkitys sijoitusten tuottoon. Yksittäisen osakkeen arvo voi helposti puolittua, tai kaksinkertaistua hyvin lyhyessä ajassa. Myös koko markkinan arvo (ks. osakeindeksit) voi heilahdella rajusti lyhyen aikavälin sisällä.

Aikaisemmin olen käsitellyt tätä kurssien heiluntaa, eli volatiliteettia haasteena, johon auttaa salkun hajauttaminen. Etenkin ajallinen hajauttaminen on tehokas tapa eliminoida oikeaan ajoitukseen liittyviä haasteita ja sillä pystyy tehokkaasta eliminoimaan volatiliteettiin liittyvät riskit.

Toisaalta volatiliteetti on mahdollisuus. Jos sijoittaja pystyy ajoittamaan ostonsa hetkiin, jolloin osakkeiden arvostustasot ovat alhaalla ja myymään silloin kun ne ovat korkealla, hänellä on mahdollisuus saada sijoituksilleen paljon suurempaa tuottoa. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Miksi ajoittaminen on osakemarkkinoilla niin vaikeaa?


Havukka-ahon ajattelija mietti viisauden lajeja näin:

"Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan. Siinä on tapaus mennyttä aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla setvitään, miten olisi paras käyttäytyä. Tässä lajissa on ihminen viisaimmillaan… Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin…"

Samasta syystä ajoittaminen on osakemarkkinoilla niin vaikeaa. Menneisyyteen katsoessa on helppoa nähdä, koska olisi kannattanut ostaa ja koska myydä. Ajoittaminen on vaikeaa yksinkertaisesti siksi, että meillä ihmisillä ei ole kykyä nähdä tulevaisuuteen. Tiedätkö, missä olet töissä kolmen vuoden kuluttua, keneen tuttuihin törmäät ensi perjantaina yökerhossa, tai koska joudut seuraavan kerran sairauslomalle? Tuskin tiedät. Miten sitten voi olettaa tietäväsi, mikä on maailmantalouden, yksittäisen yrityksen tai pörssin tilanne vuoden kuluttua? Meillä ei ole kristallipalloa, josta nämä asiat näkisi, eikä sitä ole "guruillakaan". Joskus gurut toki osuvat oikeaan. Poppamiesten on tilastollisesti pakko olla joskus myös oikeassa.

Kiistanalaisia uskomuksia


Monet uskovat talouden noudattavan seitsemän vuoden syklejä, Martin Armstrong uskoo (tai ainakin esittää uskovansa) markkinoiden perustuvan piin moninkertoihin (käsittämätöntä roskaa, hyvin vakuuttavasti esitettynä), jotkut uskovat, että kannattaa myydä keväällä ja ostaa syksyllä. Myös vuoden vaihteessa on usein nähty kurssien nousevan ja monet uskovat tämän toistuvan vuosi vuodelta.

Toki tällaisia syklejä on historiasta mahdollista löytää. Pelkästään historiallisia tilastoja vertailemalla, voit myös löytää hämmentäviä "lainalaisuuksia". Pörssikurssit näyttävät korreloivan hämmentävällä tavalla sellaisten asioiden kanssa, joilla ei ole mitään tekemistä sijoittamisen kanssa. Kyseessä on tilastollinen pakko. Jos generoit tietokoneella miljoona satunnaista graafia, niistä osa muistuttaa toisiaan hyvin paljon. Samalla tavalla voit verrata pörssikursseja vaikka auringonpillkkujen tiheyteen ja löytää samankaltaisuutta. Minkäänlaista todellista korrelaatiota niiden välillä ei silti ole.

Miten itse ajoitan sijoitukseni?


Pääsääntöisesti sijoitan Nordnetin kuukausisäästöohjelmalla. Samalla jätän muutaman satasen kuukausittain arvo-osuustilille kerryttämään kassaa, jonka käytän kun hetki tuntuu otolliselta.

Pääperiaatteenani on osta-pidä, mutta sijoitusstrategiani sallii minun myydä korkeasuhdanteen aikana. Muutama viikko sitten olimme tulkintani mukaan korkeasuhdanteessa ja aloin keventää sijoituksiani. Tällä hetkellä minulla on hirvittävä määrä käteistä arvo-osuustililläni. Voi olla, että olen tehnyt ison virheen, koska tällä hetkellä iso osa sijoitusvarallisuudestani ei tuota mitään. Kurssit ovat kuitenkin nousseet suhteettoman ylös tulevaisuuden näkymiin nähden, joten tuotto-odotukset on kiistämättä pienentyneet ja samalla riskit ovat kasvaneet huimasti. Juuri tällä hetkellä en ole varma, onko osakesijoittamisen tuottomahdollisuudet suhteessa riskiin mielekkäitä. Odotan ja toivon kurssien laskevan.


Image courtesy of cooldesign at FreeDigitalPhotos.net
Jos pidit artikkelistani, jaa se kavereillesi alla olevilla painikkeilla!

Avaa ilmainen osaketili Nordnetiin

  • Tilin avaaminen ei maksa mitään.
  • Osakkeiden säilyttäminen ei maksa mitään.
  • Superrahastoihin sijoittaminen ei maksa mitään.
Lue lisää

12 kommenttia:

  1. Paperilla on niin helppoa ostaa osakkeita säännöllisesti tietyllä summalla (ylijäämällä). Mutta minä en vaan osaa tätä hommaa. Ostan kun tuntuu että on tosi halpaa (eli ei ikinä) ja myyn kun osakkeen kurssi nousee (tai nytkin mietin että myyn Nordean kun se on noussut ostokurssiin). Eli ennenkin lopetan tämän tuuliviirimäisyys olon niin olisi hyvä olla pois osakemarkkinoilta

    VastaaPoista
  2. Itse olen markkinoilla samalla tavalla kuin aina ennenkin. Velkaisuus päälle 25%. Kaipa se sieltä joskus laskee niin pääsisi ostamaan halvemmalla =)

    VastaaPoista
  3. Itse en yritä ajoittaa koko markkinaa ollenkaan. Yksittäisten osakkeiden kohdalla yritän lähinnä katsella, että en hirveän ylihintaisiin sortuisi (jos nykymarkkinassa joku osake on oikeasti halpa, niin kyseessä lienee value trap tms.)

    VastaaPoista
  4. Kiitos hyvistä kommenteista! Vaikka sijoitusstrategiani sallii myynnin nyt, kun kurssit on korkealla, en usko pitkällä tähtäimellä olevan kannattavaa tehdä juurikaan myyntejä. Riski/tuotto-odotus suhde vain tuntuu kohtuuttomalta juuri nyt. Otin tietoisen riskin ja voi olla että tässä tulee pataan :)

    Toinen asia mikä vaikuttaa paljon on verotus. Olen sijoittanut vasta muutaman vuoden, joten myynneistäni tulee voittoa vain muutamia tonneja -> verovaikutus on pieni. Jollain toisela, voi olla saman kokoinen, hitaammin rakennettu salkku, josta merkittävä osa perustuu osakkeiden arvon nousuun. Silloin myymisestä aiheutuisi voittojen realisoituminen ja merkittävät verot, mikä söisi korolle korkoa ilmiön hyödyt.

    VastaaPoista
  5. Itsellä tämä homma menee niin, että ostan myrskytessä ja myyn kun taas mennään ylös. Se kerta kun osts. Se että osunko pohjiin tai huippuun ei ole oleellista kunhan myyn kalliimmalla kuin ostin. Tässä on se hyvä puoli että lähes aina löytyy hyviä hetkiä ostaa, kun ei niitä osakkeita ajattele pitävänsä maailman tappiin. Huonoa on toki se, että jonain kertana en osta edes lähimainkaan laskun loppua. Hyvää silloinkin on se, että häviän vähemmän kuin holdarit. Ja osinkosijoittajille voin kertoa ettei niitä osakkeita välttämättä tarvitse pitää hyppysissä koko aikaa. Miinusta on tietysti maksettavat verot, joita sitten voipi kertyä aikalailla ja se kerran vuodessa syö salkkua ikävästi. Mutta, tässä näitä lappuja veivanneena aika reippaasti edes taas voin sanoa, että kyllä sillä nopealla kierrolla ihan hyvää tulosta saa aikaan. Tietysti kulut ovat suuret, pahimmillaan 50 % luovutusvoitosta, kun lappua liikuttaa päivän sisällä. Hyvää tässä on toki se, että kaupankäyntikulut laskevat mukavasti puolen promillen paikkeille yhtä transaktiota kohden + valuutanvaihdosta syntyvät, jos tykkää pitää euroissa käteispossaa. Huonoa on sitten se, että kauppaa pitää käydä paljon jotta kulutaso pysyy pienenä. Tämäkin tietysti riippuu mitä välittäjää käyttää. Oli miten oli, jos aikaa ei halua osakekauppaan käyttää niin tämä on huono strategia. Jos ei kuvittele olevansa maaginen hyvien yhtiöiden löytäjä strategia sopii hyvin. Fundamenttini on siis, että laskun jälkeen seuraa aina jossain vaiheessa nousu ja nousun jälkeen lasku, suhteellisen satunnaisesti. Iso makrokuva liikuttaa arvostustaso johonkin suuntaan tietysti kokonaisuutena, mutta siinä on aina ympärillä kohinaa. Itse liikun kohinassa ja hyvin näyttää menevän. Huomiona, että possan on hyvä olla kuusinumeroinen minimissään ettei turhaan naulitse kulujen suhdetta aivan järjettömän kokoiseksi suhteessa transaktioihin. Ellei sitten liikuta kaikkea possaa kerralla. Se onkin jo sitten aikoista riskinottoa. Tätä en tuomitse, mutta luulenpa että suurimmasta osasta sijoittajia ei tähän ole. Se nimittäin vaatii kylmäpäisyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuusinumeroisella salkulla liikevaihtoa kertyy varmaan melkoisesti. Luin joskus suomalaisesta kaverista, jonka sijoitusyhtiö teki sadan tonnin kassalla miljardin liikevaihtoa :)

      Kuinka kauan keskimäärin pidät osakkeita? Määritätkö etukäteen tasot, koska myyt? Myykö koskaan tapiolla, vai holdaatko tappiolla olevat?

      Poista
  6. Heh, no ihan tuollaisiin lukemiin en pääse. Tähän mennessä taitaa lukema olla 1,2 miljoonan paikkeilla joka johtuu siitä että olen pitänyt osakkeita tänä vuonna normaalia pidempään. Keskimääräinen aika on vähän harhaanjohtava, kun tänä vuonna olen holdaillut lappuja pahimmillaan jo neljä kuukautta. Moodi sitten taas antaa paremman kuvan ja se on luokassa alle seitsemän päivää. Tarkkaa lukua ei tässä ole. Ja kyllä se noin täytyy olla, että päätän osto- ja myyntihinnat etukäteen. Niitä toki reivataan matkalla, jos informaatiota tulee lisää, mutta yleensä se päättyy vain siihen että homma haukkaa paskaa. Myyn kun näyttää siltä, että suunta on väärä. Esim. Nordean osake tulosjulkkarin jälkeen. Myin heti kun näytti siltä, että nyt tullaan alas ja paljon. Ostin sitten taas reilussa seiskassa takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi mielenkiintoista kuulla erilaisista tavoista sijoittaa ja vaurastua!

      Tässä muuten artikkeli siitä day traderista, johono viittasin:
      http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/miljardista-jai-miljoona-kateen-3408303

      Poista
  7. Kiitos linkistä. Näytti siltä, että kyseinen yhtiö vieläkin elää ja hengittää.

    En itse pääse lähellekään samaan kategoriaan kun ihan tavallisissa päivätöissä käyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtiön taloustiedot näkyy täällä Pikkaisen kertoimia on toimittaja artikkeliin laittanut, mutta aika kovaa liikevaihtoa joka tapauksessa.

      Tappiollisia on viime vuodet olleet...

      Poista
  8. Hyviä pohdintoja kirjoittajalta ja mukavaa keskustelua. Itse uskon, että ihan maalaisjärjellä saa kohtuullisen hyvää ajoitusta. Noudattaa Buffettiin ohjetta, että osta, kun muut pelokkaita ja ole pelokas/myy, kun muut ovat ahneita. Sitten ihan perus merkeillä näkee paljon. Tässä havukkahaon jälkiviisastelua: Nokian romahdus oli nähtävissä jo silloin, kun nuoriso alkoi olla vailla Iphonea ja Samsungia. Vastavasti nyt jossakin yhteydessä oli keskustelua, että YIT kylttejä näkyy monella rakennustyömaalla. Samaten Lehtoon olen törmännyt monella työmaallaja kauppoja ollut esillä mediassa. Kyllä niitä merkkejä näkyy siellä täällä, millä yhtiöllä menee vahvasti ja millä hyvin. Kun seuraa perheen hame väkeä mihin vattekauppaan he ehdottomasti haluavat näkee paljon. Johonkin kaupaan he eivät halua, älä osta sitä yhtiötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin luotan käytännön havaintoihin. Esimerkiksi Cityvarasto -sijoitukseni perustuu siihen, miten olen huomannut väliaikaisen tilan tarpeen kasvavan lähipiirissäni.

      Poista