perjantai 21. lokakuuta 2016

Perustulo ja taloudellinen riippumattomuus

Perustulokokeilu


Perustulo
Hallitus on päättänyt tehdä perustulokokeilun. Kokeiluun valitaan 2 000 työtöntä, jotka eivät voi kieltäytyä kokeilusta. Jos kokeilu perustuisi vapaaehtoisuuteen, se vääristäisi tuloksia. Kokeiluun valituille työttömille maksetaan perustuloa 560 euroa kuukaudessa verottomana. Kokeilu tehdään vuosina 2017 - 2018.

Kokeilussa seurataan miten perustulo vaikuttaa osallistujien aktiivisuuteen työllistyä. Tämä on mielestäni vähän rajoittunut näkökulma asiaan, perustulon tärkein hyöty olisi kuitenkin karsia julkishallinnon kuluja.

Täysimittainen perustulo


Meillä suomalaisilla on järjettömän monimutkainen tukiverkosto. Asumistuet, opintotuet, lapsilisät, sosiaaliturva, peruspäivärahat, ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset jne. ovat vain jäävuoren huippu. Erilaisia tukimuotoja on satoja, ellei tuhansia. Järjestelmän pyörittämiseen ja valvontaan tarvitaan valtava määrä resursseja, mikä maksaa yhteiskunnalle uskomattoman paljon.

Täysimittainen perustulo tarkoittaisi yksinkertaisesti sitä, että jokaiselle kansalaiselle maksettaisiin veroton perustulo, riippumatta siitä onko hän työtön, työssäkäyvä, tai eläkeläinen. Tämä korvaisi kaikki nykyiset, monimutkaiset ja järjettömän kalliit tukimuodot. Pieni perustulo tarjoaisi ainakin jonkinlaisen perustulon jokaiselle ja se motivoisi jokaista tekemään työtä - jokainen euro, jonka tienaat on kotiin päin. Nykyisin työttömien ei kannata kovin pieniin töihin osallistua, koska menettäisivät työttömyyskorvauksen.

Miten perustulo vaikuttaisi taloudelliseen riippumattomuuteen?


Periaatteessa perustulo ei vaikuta taloudelliseen riippumattomuuteen, koska taloudellisesti riippumatonhan ei voi olla riippuvainen perustulosta. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaisi sitä, että taloudellista riippumattomuutta tavoitteleva voisi jättäytyä pois työelämästä aikaisemmin. 560 euron kuukausittaisen korkotuoton saavuttamiseen tarvittaisiin noin 100 000 euron omaisuus (nykykoroilla sekään ei riittäisi), joten perustulon ansiosta osakesäästäjä voisi lopettaa työnteon 100 000 euroa pienemmällä summalla.

On muutenkin kiinnostava kysymys, mikä on taloudellisesti riippumattoman virallinen status yhteiskunnassa. Pidetäänkö häntä eläkeläisenä, työttömänä vai yrittäjänä? Tämä on varmasti täysin tapauskohtaista, mutta luultavasti jonkinlaisia tukimaksuja jokaiselle maksetaan.


Image courtesy of Stuart Miles at FreeDigitalPhotos.net
Jos pidit artikkelistani, jaa se kavereillesi alla olevilla painikkeilla!

Avaa ilmainen osaketili Nordnetiin

  • Tilin avaaminen ei maksa mitään.
  • Osakkeiden säilyttäminen ei maksa mitään.
  • Superrahastoihin sijoittaminen ei maksa mitään.
Lue lisää

17 kommenttia:

  1. Jos perustulo tulee voimaan laajemmin, minä ainakin harkitsen erittäin vakavasti työelämästä jättäytymistä huomattavasti aiemmin. Lisätulojahan voi juuri ansaita esimerkiksi pienimuotoisella yrittämisellä ja perustuloa täydentävät osinko- vuokra- ja korkotulot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuin myös, mielestäni nykyiset toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet ovat eräänlainen ongelma. Pienille yrityksille rekrytointi on iso riski, koska tulevaisuudesta ei ole takeita. Työntekijän kannalta jatkuva työ taas rajoittaa vapautta melkoisesti. Minusta se olisi reilu peli, että töitä voi tehdä silloin kun on sopivaa tarjolla ja työnantajat voi tarjota tekemistä silloin kun tekemistä oikeasti on.

      Poista
  2. Luultavasti perustulo pilattaisiin monimutkaisella "lisätuki, verovähennys jne" viidakolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet asian ytimessä. Oikeasti toimiakseen, perustulo pitäisi toteuttaa täysimittaisena ilman ehtoja. Ehdollinen perustulo olisi vähän niin kuin itsensä pettämistä - taas yksi uusi tukimenetelmä kaikkien nykyisten rinnalle.

      Ongelma on siinä, että poliitikot päättää ja koko politiikka on yhtä suurta kompromissiä. Jotta kaikki saadaan tyytyväiseksi, tehdään 100 kompromissiä ja loputuloksena ei-ketään palveleva järjestelmä.

      Poista
  3. Eihän tuo perustulo auttaisi kuin osaan tilanteista. Kuinka paljon sen pitäisi mielestäsi olla että saadaan suurin osa tuista katettua normi jantterilla? Normipena voisi nostaa esim. helposti nämä: lapsilisä, työttömyyskorvaus, asumistuki. Pitäisikö perustulon olla mielestäsi niin iso että kattaisi tosiaan nämä kaikki jokaiselle suomalaiselle?

    Edes Sveitsissä ei hyväksytty 2200€ perustuloa: http://www.hs.fi/ulkomaat/a1465092518741 En kyllä itsekään haluisi että rahaa jaettaisiin ilman että sitä tarvitsee edes ihmisen hakea. Onkohan kukaan laskenut kuinka kalliiksi tämä todella tulisi, sillä tällöin myös ne ihmiset jotka eivät kehtaa/halua hakea kelasta ilmaista rahaa saisivat perustulon ansiosta sen automaattisesti. Tiedän itsekin pari tällaista tapausta joten kyllä heitäkin on varmasti runsain mitoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perustulomalleja on erilaisia, muuta täysimittaisena sen idea on, että se korvaa kaikki muut. Laskelmia on tehty ja siihen koko homma perustuu. On tehty todella uskottavia laskelmia siitä, että se tulisi yhteiskunnalle paljon halvemmaksi, kuin nykyisen byrokratian pyörittäminen. Uskomatonta, mutta niin ne viisaat väittävät.

      2200€ on aivan liian suuri summa. Perustulon tulee olla niin pieni että sillä joten kuten selviää hengissä, mutta sen pienuuden pitää kannustaa tekemään jotain työtä sen lisäksi. Tällä hetkellä vähäosaiset saavat sossusta vähän yli tuhat euroa. Se on mielestäni ehdoton yläraja, itseasiassa liikaakin.

      Mutta jos saat perustuloa 500€ ja tienaat itse 500€ niin pärjäät. 500€ edestä taas pitäisi löytyä hommia helpostikin, jos työnantajat voivat ottaa riskittä tekijöitä sen mukaan kun tekemistä on. Monilla pikkufirmoilla on pikkuhommia, josta maksaisivat esim 200€ jollekkin, mutta tällä hetkellä on vaikea järjestää tekijää sellaisella pikkuhommalle. Tosin 300€ tuloraja työttömille oli hyvä askel oikeaan suuntaan :)

      Täällä on hyvää tietoa aiheesta:
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo

      Poista
  4. Tässä linkissä vielä Nallen ajatuksia asiasta. Eli perustulon avulla saataisiin minimipalkkoja alas, mikä olisi kaikkien etu.

    http://www.talouselama.fi/uutiset/perustulo-kehiin-ja-minimipalkat-alas-tassa-nalle-wahlroosin-resepti-suomen-pelastamiseksi-6582358

    VastaaPoista
  5. Pohdiskelin synkkänä hetkenäni omassa blogissni vähän samnlaista tematiikkaa viime viikolla. Suurin riski tässä perustuloajatuksessa lienee se, että se kannustaa eräänlaiset "yhteiskunnan tukipylväät", eli suhteellisen matalalla palkalla työskentelevät, usein raskaaksi koetuissa ammateissa olevat korkeasti ja kalliisti koulutetut työntekijät, kuten sairaanhoitajat ja opettajat joukolla pois työelämästä.

    Näillä ryhmillä nimittäin saattaa taloudellinen riippumattomuus olla pienemmän euromääräisen tulonlisäyksen/varallisuusmäärän etäisyydellä, kuin vaikkapa lääkäreillä, juristeilla tai johtajilla. Esimerkiksi omistusasunnossa asuvalla säästäväisellä perustulolaisella saattaisi helposti jopa kaikki säännölliset elämisen menot hoitua perustulolla, ja samalla kaikki osinkotulot jäisivät omaisuuden kartuttamista varten, ja isompiin hankintoihin. Varallisuutta hankkineelle keskituloiselle työelämän rasittamalle tämä saattaisi olla oikeastaan liiankin hyvä ja helppo diili.

    Olen samaa mieltä siitä, että perutulomallin hyväksi puoleksi pitää laskea se, jos se tekee käytännössä kannattavammaksi matalapalkkaisen osa-aikatyön. Jos syrjäytymisvaarassa olevia heikosti koulutettuja työttömiä saadaan yhteiskuntaa hyödyttäviin töihin, se on enemmän kuin myönteistä. Ihmisen on hyvä tehdä jonkin verran hyödyllistä työtä ihan jo omanarvontunnonkin pitämiseksi terveellä tolalla, ja ovathan tietenkin uudet mahdollisuudet hyväksi maan taloudelle. Perustulo myös taannee sen, ettei ketään päästä riistämään täysin kohtuuttomilla työehdoilla.

    Yrittäjien kellokkaat eivät kyllä tämänkään jälkeen kiittäisi, sillä eipä tämäkään uudistus toisi aivan kaikille paikkakunnille saman alan töissä vähintään viisi vuotta ollutta vahvasti uuteen työnantajaan sitoutunutta ammattilaistyövoimaa nollatuntisopimuksen ja minimipalkan houkuttelemana töihin.

    Vaikka konservatiivisuuteni nyt nolottaakin minua kovin, on pakko todeta, etten uskaltaisi lähteä edistämään perustuloallia. Se sisältää liian suuren uudenlaisen kannustinloukun, jolla yhteiskunnan kalliisti kouluttamat tukipylväät houkuteltaisiin viettämään kokoaikaisesti rikkaan erakon elämää liian varhain. Ja ilman vahvaa ja vakaata yhteiskuntaa ei meille rikkaille erakoillekaan riitä (varsinkaan tällä nykyisellä väestötiheydellä) ruokaa, vettä, rauhaa eikä sähköä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi hyviä näkökantoja. Ongelmahan on tosiaan siinä, että kyseessä on teoria, josta ei ole juurikaan käytännön kokemuksia. Siksi nykyinen, kokeiluluontoinen lähestymistapa on hyvä. Vaikkakin nykyinen kokeilu on aika suppea, mutta kokeilu kuitenkin.

      Yhteiskunnan tukipylväitä saattaa poistua perinteisiltä työmarkkinoilta, mutta vaikea sanoa, onko se pelkästään huono asia. Osa heistä tekisi varmasti yrittäjänä jotain, osa yrityksistä lähtisi lentoon, mikä taas johtaisi uusiin innovaatioihin, työpaikkoihin jne. Perustulo kannustaisi yrittämään, mikä olisi tosi hyvä asia. Sitä saattaisi syntyä positiivinen kierre. Esimerkiksi itse voisin hyvinkin kokeilla muutamaa yritysideaa, jos toimeentulo olisi turvattu.

      Perustulolla elävät tekisivät varmasti enemmän myös esimerkiksi vapaaehtoistyötä, taidetta ja muuta, missä voisivat toteuttaa itseään. Jokunen piilevä huippurkijailija varmaan löytyisi jne.

      Sitten tähän liittyy vielä automaatio. Olemme menossa kohti yhteiskuntaa, jossa koneet tekevät työt ja perinteiset työt häviävät nopeaa vauhtia. Ne jotka omistavat koneet ja osaavat niitä rakentaa, rikastuvat, muut köyhtyvät. On iso riski, että kun automaatio korvaa matalapalkkatöitä, yhteiskunnan eriarvoisuus kasvaa. Voi olla, että tulevaisuudessa kaikille ei yksinkertaisesti ole työtä. Se ei haittaa, jos koneet tekevät työn, mutta silloin automaation tuoma hyvinvointi pitäisi jakaantua tasapuolisemmin ja perustulo olisi hyvä väline siihen.

      Itsekin olen monessa asiassa konservatiivinen ja jos nykyinen järjestelmä toimisi, olisin aika varovainen muuttamaan sitä. Nykyinen järjestelmä ei kuitenkaan toimi vaan elämme jatkuvasti velaksi. Tulevat sukupolvet eivät voi loputtomiin kantaa kasvavaa velkataakkaa. Jotain pitää tehdä ja perustulo on mielestäni hieno ratkaisu moneen ongelmaan.

      Poista
    2. Meillä asuu kaksikin "yhteiskunnan tukipylvästä". Minä olen töissä, puoliso on tehnyt pätkiä jo vuosikausia. Halua töihin olisi, mutta rakenteellisen ongelman, eli sen että opettajia koulutetaan jatkuvasti liikaa suhteessa työpaikkoihin, vuoksi pitempiaikaisia töitä ei vain löydy molemmille samalta alueelta. Puolisoni on kuitenkin hyvin lahjakas: hän hallitsee erilaisia taidealoja, kuvankäsittelyä ja kuvan tekemistä, kirjoittamista, veistämistä sun muuta, mistä jotkin työnantajat ovat kiinnostuneita. Itse asiassa hänellä on miltei koko ajan jokin tilaustyö työn alla. Ongelmana on se, että tilaukset ovat erittäin epäsäännöllisiä ja huonosti palkattuja. Lisäksi niiden vaikutus toistaiseksi juoksevaan ansiosidonnaiseen täytyy aina huomioida. Perustulon avulla hän voisi perustaa vaikka toiminimen ja tehdä töitä laajalla skaalalla niin paljon kuin löytyy. Opettajien ja sairaanhoitajien joukkopako (joka sairaanhoitajilla on todellisuutta jo nyt monin paikoin), voitaisiin estää helposti: työn rankkuutta täytyy työnantajan taholta vähentää. Lisää väkeä töihin ja vähemmän jatkuvia muutoksia, jotka syövät työntekijöitä enemmän kuin pienehkö palkka. Muuten pako voi alkaa joka tapauksessa. Ugh.

      Poista
    3. Juuri tuollaiset taiteelliset ja lahjakkaat ihmiset varmaan hyötyisivät eniten, koska he voisivat toteuttaa itseään paremmin. Ja taas se, että ihmiset voivat toteuttaa itseään on yksi hyvinvoinnin perusta. Ja tämä toki hyödyttää kaikkea - maailma olisi aika paljon kurjempi paikka esimerkiksi ilman kirjallisuutta.

      Poista
  6. Kommenttisi siitä, että taloudellinen "riippumattomuus" olisi käytännössä saavutettavissa 100k€ pienemmällä pääomalla ei välttämättä toteutuisi. Ymmärtääkseni (korjatkaa jos olen väärässä) kaikki mallit nimittäin ovat maininneet veronkorotukset keinona paikata perustulosta syntyvä alijäämä. Nopealla googletuksella löytyy esimerkiksi seuraava linkki, joka mainitsee, että pääomaveroprosenttia nostettaisiin neljällä yksiköllä:

    https://www.vihreat.fi/26-vaaraa-vaitetta-perustulosta

    Jos nykyinen pääomaverotus nousisi 30% -> 34%, omaisuutta josta passiivinen tulo ammennetaan pitäisi olla noin viisi-kuusi prosenttia enemmän. Oma tämänhetkinen tavoitteeni on 500k€, jolloin lisäpääoman tarve olisi vajaa 30k€. Nettovähennys olisi siis antamallasi tuotto-odotuksella reilut 70k. Merkittävää toki sekin.

    Osinkostrategiasta tulisi valitettavasti entistä huonompi sijoitusstrategia, sillä verot joutuu maksamaan aina kun kassavirtaa syntyy. Kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida, mutta ainakin indeksisijoittaminen säilyisi yhtä verotehokkaana.

    Homma alkaa mennä jo raiteilta, mutta mainitsen vielä sen verran että muistelisin että Lepomäen puhuessa Rahapodissa hän mainitsi perustilimallistaan sellaisen ominaisuuden, että sieltä voisi sijoittaa vähän kuin sijoituskuoresta - pääomavero maksettaisiin vasta kun rahat nostetaan kulutukseen. Tämä olisi itse asiassa äärimmäisen hyödyllinen ominaisuus taloudellisen riippumattomuuden tavoittelijoille, sillä edes minkäänlaista "rahastolukitusta" ei pääsisi syntymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Olet oikeassa. En ottanut huomioon sitä, että myös pääomatulojen verotusta kiristetään, mikä on toki aivan luonnollista.

      Avoimia asioita on vielä sen verran paljon, että on tosi vaikea arvioida, mitä kaikki toi vaikuttaisi itselleni. Ainakin yrittäminen olisi todennäköisesti perustulon myötä entistä kiinnostavampi vaihtoehto.

      Joka tapauksessa pidän suunnasta, johon asiat kehittyvät- yksilöille lisää vapautta ja vaihtoehtoja.

      Poista
  7. Mielenkiinnolla odotan, mitä kokeilun tulokset tuovat tullessaan. 2000 henkilöä vaan ei välttämättä vielä mullista työnantajien käytäntöä, kun työllistämisprosessit ovat niin jäykkiä. Jos taas nämä 2000 henkeä alkavat soitella firmoihin, että oisko keikkaa perustulolaiselle, niin sitten saattaa toimiakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 2 000 otanta on tosiaan pieni ja näin pienimuotoisen kokeilun perusteella johtopäätösten tekeminen voi olla vaikeaa. Lisäksi näin pieni kokeilu ei anna mitään suuntaa siitä, kuin paljon kevyempi sen pyörittämiseen tarvittava hallinto olisi. Mutta mielenkiintoinen kokeilu joka tapauksessa :)

      Poista
  8. Jännää, että perustulosta ollaan huolissaan koska se mahdollistaa tietyllä tapaa taloudellisen riippumattomuuden pienemmillä tuloilla.

    Saman logiikan mukaan tulisi vastustaa myös optiojärjestelmä, se kun mahdollistaa vielä nopeamman taloudellisen riippumattomuuden. Jopa kerralla voidaan saada rahat joilla elää lopun ikää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, perustulo luultavasti hyödyttäisi useimpia tämän blogin lukijoita ja luulisi kaikkien olevan innoissaan asiasta. Sen lisäksi se ratkaisisi osaltaan julkisen hallinnon pöhöttyneisyyttä ja valtion jatkuvaa velkaantumista.

      Ajatus siitä, että vähäosaisia pitää rankaista on kulttuurissamme aika syvällä. Autamme kyllä hädässä olevaa, sillä olemmehan hyviä ihmisiä, mutta jotenkin autettavaa pitää samalla vähän nöyryyttää, että saamme edes jotain hyvitystä. Ja, kuten kommentoit toisessa kirjoituksessa, nämä vähäosaiset, joista ollaan huolissaan ovat todella marginaalinen ja usein jopa kuvitteellinen ryhmä, joka elää muiden piikkiin.

      Ajatus perustulosta on sen verran radikaali, että se nostaa aivan luonnollisen vastareaktion. Muutama vuosi keskustelua, niin ihmiset ehtivät sopeutua ajatukseen ja uskon että sitten perustulolla on hyvät mahdollisuudet toteutua :)

      Poista