lauantai 29. lokakuuta 2016

Toimettomuus - Mitä toimeton tekee?

Toimettomuus ja perustulo


Toimettomuus ja perustulo
Viimeviikkoinen kirjoitukseni perustulosta herätti paljon kiinnostusta ja lukijoiden kommenteissa on tosi hyviä ajatuksia. Yksi iso kysymys on, mitä perustulolla elävä tekisi. Tekisikö hän jotain rakentavaa ja yhteiskuntaa hyödyttävää, kuten yrittämistä, palkkatyötä, taidetta, tai hyväntekeväisyyttä? Vai syntyisikö meille koteihinsa erakoitunut sukupolvi, joka ei tekisi muuta kun pössyttelisi pilveä ja katsoisi pornoa?

Luontainen laiskuus


Jokainen perhokalastaja tietää, että kalat ovat laiskoja. Pikkuruinen perho pitää heittää aivan kalan eteen, jotta se nappaa. Suurempaa pikkukalajäljitelmää voi uittaa myös virran keskiuomassa ja kalaa saattaa hyökätä sen kimppuun hyvinkin kaukaa.

Laiskuus on luonnollinen ja hyödyllinen ominaisuus. Taimenen ei kannata uhrata paljoakaan energiaa yhden muurahaisen syömiseen, mutta pikkukala pitää kylläisenä pitkään ja sen eteen kannattaa tehdä hyvinkin aggressiivinen isku. Laiskuudessa on kysymys energian säästämisestä. Evoluutio on kehittänyt meihin energiansäästömekanismin, jota kutsumme laiskuudeksi.

Monet perustuloon skeptisesti suhtautuvat pelkäävät tämän meille luontaisen laiskuuden vievän voiton ja passivoivan ihmiset. Toisaalta ihminen on älykäs, utelias ja virkeä otus. Uteliaisuus on vienyt rotumme maailman ääriin, saanut meidät pureutumaan tieteen syvyyksiin ja sama uteliaisuus ajaa meitä yhä pidemmälle universumimme ihmeisiin. Isossa kuvassa ihmisen uteliaisuus on aina voittanut laiskuuden.

Toimettomuuden hyödyt


Toimettomuudella on ainakin seuraavia hyötyjä:
  • Stressi tappaa! Rauhallisempi elämänrytmi on hyväksi terveydelle.
  • Toimettomuus antaa ihmiselle aikaa ajatella ja ymmärtää itseään, sekä ympäristöään.
  • Hyvä ideat syntyvät usein juuri toimettomana.
  • Toimeton on vapaa toteuttamaan itseään.
  • Toimettomalla on aikaa kokeilla uusia asioita ja löytää uusia kykyjä itsestään.
  • Toimeton voi tehdä asioita, joilla on jotain muuta kuin taloudellista arvoa: taiteellista tai kulttuurillista arvoa, ihmisten hyvinvointiin liittyvää arvoa tms.

Toimettomuuden haitat


Yhdeksän vuotta sitten, lapsuuden- ja nuoruudenystäväni ampui itsensä sänkyyn 23 -vuotiaana, pitkän työttömyysputken päätteeksi. Yhdessä opeteltiin kävelemään, ajamaan polkupyörällä ja kalastamaan. Yhdessä juotiin ensimmäiset oluemme ja kärsimme ensimmäiset krapulamme. Yhdessä yritimme houkutella tyttöjä Taunuksen takapenkille (huonolla menestyksellä). Sitten pum ja kaikki oli ohi. Yksi laukaus, joka päätti ystäväni elämän ja minun nuoruuteni.

Syynä ei tietenkään ollut pelkästään työttömyys ja toimettomuus. Hänellä oli mielenterveysongelmia, jotka hän oli huolellisesti salannut kaikilta. Minulla oli aavistus asiasta, mutta en ymmärtänyt asian vakavuutta silloin.

En kuitenkaan usko siihen, että itse toimettomuus olisi työttömien isoin ongelma. Perustulo antaisi ihmisille täyden ihmisarvon taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Nykyinen työttömyysjärjestelmä on ihmisiä alentava ja itsetuntoa koetteleva. Yhteiskuntamme arvoissa työttömät ovat pohjasakkaa ja väliinputoajia joiden syyksi laitetaan kaikki yhteiskunnan ongelmat. Tukien hakeminen ja asioiden perusteleminen viranomaisille on ihmisten nöyryyttämistä. Kaikkien itsetunto ei sitä kestä.


Image courtesy of imagerymajestic at FreeDigitalPhotos.net
Jos pidit artikkelistani, jaa se kavereillesi alla olevilla painikkeilla!

Avaa ilmainen osaketili Nordnetiin

  • Tilin avaaminen ei maksa mitään.
  • Osakkeiden säilyttäminen ei maksa mitään.
  • Superrahastoihin sijoittaminen ei maksa mitään.
Lue lisää

10 kommenttia:

  1. Samaa mieltä. Länsimaissa ihannoidaan muka-tehokasta tohottamista aivan liikaa. Oravanpyörässä harvoin tulee oikeasti luovia oivalluksia. Perustulo tarjoaisi mahdollisuuden tälläiseen irtiottoon entistä useammalle, ilman syyllistämistä tai leimaamista.

    Minulla oli mahdollisuus pitää n. puolisen vuotta vapaata työelämästä lapsen synnyttyä. Vaikka se oli monessa mielessä paljon hektisempää touhua toimistoelämään verattuna, niin pieni breikki totutuista kuvioista antoi mahdollisuuden ajatella asioita uudelta kantilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isäkuukausi yhdistettynä isyyslomaan on kyllä loistava etu! Itsekin hyödynsin sen täysillä viitisen vuotta sitten. Vähän hassulta tuntui olla kotona, kun palkka juoksi. Suosittelen kaikille, vaikka se vähän ansioissa tuntuukin.

      Poista
  2. Mutta tarvitseeko yhteiskunnan maksaa "palkkaa" kaikille loikoilusta? Itse tekevänä tyyppinä leikittelen välillä työvelvoite ajatuksella... Että rahaa ei saisi valtiolta ilman vastiketta. Jos ei työpaikkasi maksa sinulle palkkaa siitä että piereskelet sohvallasi päivät pitkät niin tarvitseeko yhteiskunnankaan? =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvinvointiyhteiskunta toimii niin, että kaikista pidetään huolta. Tällä hetkelläkin valtio jakaa valtavia summia rahaa ilman vastiketta. Perustulon ajatus on vain tehdä tuo tukeminen kustannustehokkaammin, pienemmällä byrokratialla ja siten, että työnteko perustulon lisäksi olisi kannattavaa. Kysymys ei ole siitä jaetaanko vastikkeetonta rahaa vain ei - se päätös on tehty jo aikoja sitten tehty ja vastikeetonta rahaa jaetaan koko ajan.

      Yhteyskunnalla on aivan erilaiset velvoitteet yksilöä kohtaan kuin yrityksellä. Yhteiskunnan tehtävä on tukea ihmisten hyvinvointia, yrityksen tarkoitus on taas maksimoida omistajien voitot. Niitä ei voi verrata toisiinsa.

      Työvelvoitetta on kokeiltu sadoilla miljoonilla ihmisillä puolen vuosisadan ajan (Neuvostoliitto), joten sen toimivuudesta meillä on tosi vahvat näytöt :)

      Ihmiset pitää motivoida tekemään työtä, ei pakottaa.

      Poista
  3. Tässä minäkin kirjoittelen blogitekstejä, vaikka on vapaapäivä ja voisin vain löhötä sohvalla. Samalla tavalla sinä lukijani pohdit juuri nyt mikä olisi yhteiskunnan kannalta järkevää ja miten itse vaurastuisit. Se on kaikkia hyödyttävää työtä, jota voit itseasiassa tehdä samalla kun löhöilet sohvalla. Mielestäni teemme juuri nyt hyödyllistä työtä, ihan vapaaehtoisesti.

    Ihmiset on aktiivisia ja toimeliaita otuksia :)

    VastaaPoista
  4. Vähän uinuva yhteiskuntatieteilijä minussa huudahtaa seuraavan välikommentin: jos optiot (eli ihan tuntuva korvaus palkan päälle) motivoi korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia, niin miten pienempi summa muille ei motivoisi?

    Suomessa murehditaan usein siitä kuvitteellisesta alkoholisti-Penasta joka olisi edelleen alkoholisti myös perustulon jälkeen. Jos ei mitään tee eikä halua tehdä, saa ihan kohtalaisia yhteiskunnan perustukia.

    Perustulosta, ja negatiivisissa tuloveroista jne. on pohjimmiltaan matematiikasta, että työnteko kannattaisi aina.

    Mutta itse kirjoituksen jujuun. Oma kehuskeli on, että laiskat ovat usein tehokkaita. Itsekin olen sellainen. Ja kun ihmisiin luottaa ja antaa mahdollisuuksia, syntyy enemmän kuin keräilyllä ja kontrollilla.

    VastaaPoista
  5. Oma kehuskeli on = iPadin autocorrect. Piti olla oma kokemukseni on...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen 110% samaa mieltä. Kun puhutaan työntekijöiden tuloista, sanotaan ettei palkka motivoi, vaan työn pitää itsessään tuottaa tyydytystä. Johdon bonukset taas perustellaan sillä (ihan oikein), että johtajan pitää olla riittävän motivoitunut.

      Kuvitteellinen alkoloholisti-Pekka on loistava esimerkki. Olemme huolissamme kuvitteellisista, täysin marginaalisista ääriesimerkeistä, joita kukaan meistä ei edes tunne. Sitä paitsi, vaikka kuinka kyykyttäisimme alkoholisti-Pekkaa, ei se paranna häntä, eikä vähennä hänen hoitokulujaan. Eikä kukaan ala alkoholisti-Pekaksi, vain koska se on taloudellisesti mahdollista: "Hei nyt kun saan 500€/kk tuloa, voin lopettaa työnteon ja ruveta alkoholistiksi".

      Vähän arvostavampi suhtautuminen sen sijaan voisi auttaa paljonkin.

      Poista
  6. Nyt on minun vuoroni olla samaa mieltä. Arvostava ja voisiko sanoa kunnioittava suhtautuminen toisiin on se, joka vie pitkälle. Niin yhteiskuntia kuin yksilöitä.

    Ihmisillä on tapana ajatella, että oma menestys on (vain) omaa ansiota. Noh, kukaan meistä talousbloggareista ei olisi pärjännyt sijoitusrintamalla 1940-luvulla, ja osa olisi tullut kotiin arkussa. Tai jos olisin sattunut syntymään isohkoon slummiin miljoonakaupungin reunalla.

    Ja kun on "tarpeeksi" etäällä toisista ihmisistä, ryhtyy nojaamaan enää yleistyksiin ja mielikuviin. Asiat ovat niin kuin ne koetaan, kuten yksi hallituspuolueemme korostaa. Tämä kohtaa siihen ajatukseen, että jo pärjääviä pitää motivoida, ja niitä jotka eivät pärjää, pitää valvoa. Ikäänkuin halu pärjätä olisi erilaista jos on joutunut työttömäksi tai on pitkäaikaissairas.

    Pahin tapaus on, kun tähän lähdetään mukaan yhteiskuntana. Miettikää miten paljon helpompaa on saada kotitalousvähennystä (yksi simppeli lomake verotuksen liitteeksi) kuin työttömyyskorvausta, tai toimeentulotukia. Kaikki nuo ovat yhteiskunnan tarjoamia tulonsiirtoja (yksi vain verottamatta jättämistä), mutta riippuen yhteiskunnallisesta asemasta valvonta on ihan eri luokkaa. Miksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ihmisillä on tapana ajatella, että oma menestys on (vain) omaa ansiota" - tuosta asiasta on muuten mielenkiintoisia psykologisia todisteita.

      Eräässä testissä ihmiset pelasivat lautapelejä toisiaan vastaan. Koehenkilöt tiesivät etukäteen, että toisille on tarkoituksella annettu muita paremmat nappulat. Sitten pelien jälkeen tehtiin kokeita joissa testattiin ihmisten suhtautumista itseensä ja toisiin. Ne jotka olivat voittaneet, suhtautuivat itseensä voittajina ja katsoivat muita alaspäin. He siis tiesivät että heille oli annettu paremmat nappulat, mutta psykologisella tasolla eivät olleet tätä sisäistäneet vaan pitivät itseään muita parempana. Toisin sanoen menestys nousi hattuun jo noinkin keinotekoisessa tilanteessa.

      Poista