lauantai 23. huhtikuuta 2016

Kannattaako lainarahalla sijoittaa?

Periaatteista


Lainarahalla sijoittaminen
Velasta puhuttaessa ihmisillä on varsin tiukkoja periaatteita. Jos kertoisin kavereilleni, etten ikinä sijoita velkarahalla, kaikki nyökyttelisivät päätään hyväksyvästi ja asia olisi sillä selvä.

Sen sijaan, jos kerron ottaneeni ison lainan ja sijoittaneeeni rahat pörssiin, toimenpidettä pidetään hulluna riskinottona ja pelaamisena. Jos taas kertoisin ostaneeni osamaksulla uuden auton, kukaan ei ihmetele asiaa lainkaan. Sehän on ihan normimeininkiä, että ostetaan 30 000 euron auto osamaksulla. Ero on siinä, että tilastollisesti katsottuna auto on täysin arvoton viidentoista vuoden kuluttua ja vastaavan suuruisen pörssisijoituksen arvo olisi 95 165€ (korkoa korolle laskuri, 30 000€, 15 -vuotta, 8% korko). Eroa on siis melkein sata tonnia ja kaiken lisäksi paljon pienemmällä riskillä! On todella epätodennäköistä (lue mahdotonta) että hajautettu, 30 000 euron suuruinen pörssisijoitus muuttuisi 15 -vuodessa arvottomaksi.

Muuttujia on pajon


Velkarahalla sijoitettaessa muuttujia on kuitenkin paljon. Näistä ratkaisevin, kuten sijoittamisessa aina, on ajoittaminen. Se on kuitenkin helpoiten taklattavissa hajauttamalla hankinnat ajallisesti.

Rahalla on taipumus hakeutua sinne, mistä se saa aikaan parasta tuottoa. Nykytilanteessa, kun korot on alhaalla, ei korkotuotteisiin kannata sijoittaa, joten suurin osa sijoituksista on kanavoitunut pörssiin, mikä on nostanut kurssit ylös. Nyt on siis saatavilla halpaa rahaa, mutta vastaavasti tuotto-odotus pörssissä saattaa olla heikompi. Saattaa jopa olla, että pörssiin on syntynyt kupla juuri matalien korkojen seurauksena. Sanomattakin on selvää, ettei kuplakursseihin kannata sijoittaa velkarahalla. Kysymys kuuluukin, onko kuplaa ylipäätään syntynyt.

Pörssikurssien markkinatilanteen, ajanhetken ja korkotason lisäksi, asiaan vaikuttaa henkilökohtainen tilanteesi. Jos sinulla on säännölliset tulot ja olet varma, että pystyt lyhentämään lainaa ilman että sinun tarvitsee realisoida sijoituksia, on riski suhteellisen pieni. Vastaavasti, jos on olemassa riski, että joudut myymään osakkeita lyhennysten kattamiseksi, riski nousee hälyttävästi - tässä skenaariossa voisit joutua myymään kurssien ollessa alhaalla ja se on varallisuuden kannalta tuhoisaa.

Myös kokonaisvarallisuutesi vaikuttaa asiaan. Jos sinulla on iso asuntolaina, josta 90% maksamatta, kannattaa sijoitusten vivuttamista velalla harkita aika tarkkaan. Vastaavasti jos olet asuntolainasi jo maksanut, tai asut vuokralla, riski on huomattavasti pienempi. Suhteuta sijoituslainasi siis nettovarallisuuteesi (varat miinus velat).

Oma suhteeni velkavipuun


Minulla on asuntolainasta vain 30% maksamatta, joten pidän sijoitusten vivuttamista siinä suhteessa varsin pienenä riskinä. Sijoituslainaa minulla on tällä hetkellä 20 000 euroa, joka on kokonaisuudessaan sijoitettu osakkeisiin. Olen valmis vivuttamaan huomattavasti enemmän, jos kurssit laskevat merkittävästi nykyhetkestä. Minulla on valmiiksi sovittuna lainat niin, että voin nostaa velan määrään aina 45 000 euroon asti. Näin suuri panostus vaatisi kuitenkin jo melko radikaalin pudotuksen osakekursseihin.

Osakesalkku ja varallisuus -sivulla näet velkavipuni tämänhetkisen tilanteen.


 Image courtesy of anankkml at FreeDigitalPhotos.net
Jos pidit artikkelistani, jaa se kavereillesi alla olevilla painikkeilla!

Avaa ilmainen osaketili Nordnetiin

  • Tilin avaaminen ei maksa mitään.
  • Osakkeiden säilyttäminen ei maksa mitään.
  • Superrahastoihin sijoittaminen ei maksa mitään.
Lue lisää

15 kommenttia:

  1. Velkavipu on erikoisen tärkeä asuntosijoittamisessa. Itselläni on 34% velkavipu (sijoitusten pääpaino asunnoissa) ja koen että velkavipuni on liian pieni. Toisaalta kohta minulla alkaa olla valmius seuraavaan isoon sijoitukseen, jolloin tähtään että nostan velkavivun 50/50. Osakkeille en uskaltaisi ottaa läheskään noin kovaa velkavipua. Haluan nukkua yöni leppoisasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut! Asuntosijoittamisen tuotto nousee aika radikaalisti velkavivun myötä. Asunnoissa myös se hyvä puoli, että niitä vasten lainan saaminen on melko helppoa.

      Asutko muuten itse sijoitusasunnoissasi? Joskus harkitsin asuntosijoittamista niin, että asuisi itse pari vuotta kussakin, niin ettei myöhemmin mahdollisessa myyntitilanteessa tarvitsisi maksaa veroja.

      Poista
    2. Kahden vuoden asuminen on kyllä tosi hyvä veroetu (jos omistaa ja asuu kaksi vuotta yhteen putkeen asunnossa ei joudu maksamaan myyntivoitosta veroa), yritän asua asunnoissa sen 2 vuotta kyllä, mutta nyt olen ostanut asuntoja yritykseni kautta niin silloin en tuota veroetua pääse käyttämään.

      Poista
  2. Minulla on sijoitusasunto ostettuna 100% velkarahalla. Velkavipu on koko sijoituksen perusidea. Nordnet-lainaa, sitä halvinta on reilu 4000€, josta iso osa itse asiassa pankin myöntämän joustoluoton poismaksamiseen.

    Jokainen päättää velkaisuutensa itse. Tähän asti olen ollut osakesalkun suhteen varovainen, mutta aikani pohdittuani pidän max. 10% lainoitusta sellaisena, että yöunet eivät mene. Tämä pätisi minkä kokoisessa salkussa tahansa.

    T. Harry Holdari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse vivutan nyt paljon rankemmin, mutta ajan myötä tarkoitus pienentää riskiä tässäkin suhteessa. 10% voisi olla minullekin sopiva, sitten kun sijoitusomaisuus on riittävän suuri. Tulevaisuuden vivutus riippuu toki myös korkotasoista....

      Poista
  3. Paljos sulla olikaan velan määrä verrattuna koko salkun arvoon? Mulla on nyt 25% velkaa Interactive Brokersissa olevista osakkeista. Asuntolainaa löytyy enemmän kuin tarpeeksi =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä hetkellä salkusta vipua noin 30% ja valmius nostaa se 60%:iin.

      Kokonaisvarallisuuteen suhteutettuna sijoituslaina kuitenkin vain 10% ja jos nostan loput, noin 20%.

      Poista
    2. Ohhoh aika kovia rosentteja. Mitä jos osakkeet laskisivat vaikka 50%?

      Poista
    3. Jos osakkeet laskevat 50% prosenttia, ei se aiheuta minulle ongelmia. Lainat saan lyhennettyä normaalisti palkkatuloilla ja tarvittaessa voisin lyhentää tuplaten suurempiakin lainoja (silloin ei tosin jäisi mitään mitä sijoittaa).

      Mutta loput 25 000€ lainaa otan käyttöön vain jos kurssit laskee nykyisestä. Oikeastaan ne on varalla juuri tuollaista romahdusta (tai pienempääkin) ajatellen.

      Poista
  4. Minulla on kokonaisvarallisuuden omavaraisuusaste vain n. 20 %, mikä on aivan liian pieni näillä velkamäärillä. Siitä huolimatta, kun katselen arvioitani omavaraisuudestani parin vuoden päästä, niin tuollainen 40-50 %:n omavaraisuus tuntuu liian isolta, kun olen tottunut näin vähäiseen omavaraisuuteen. Jos olen tuolloin (hyväpalkkaisessa) työssä, niin voisin hyvinkin pitää suurempaa vipua, mutta jos alan jo suunnitella "eläköitymistä", niin velkaa pitäisi pienentää.

    Osake- ja korkosijoituksia vastaan lainaa on n. 20 %. Tuota yritän maksaa nopeasti pienemmäksi, jotta minulla on paremmin mahdollisuuksia tehdä tavallista isompia ostoja, kun arvopapereiden hinnat ovat nykyistä houkuttelevammat.

    Mielestäni isohkokaan salkun lainoitusprosentti ei ole ongelma, jos se on rahoitettu lainalla, jota pankilla ei ole oikeutta vaatia takaisin maksettavaksi etuajassa ja sijoituskohteet on valittu oikein. Nordnetin sinänsä kätevän lainan ongelmahan on siinä, että voimakas kurssilasku saattaa korkeilla lainoitusasteilla johtaa pakkomyynteihin juuri sillä hetkellä, kun pitäisi ostaa eikä myydä. Jos sijoituslaina on otettu esimerkiksi asuntoa vastaan vaikka 10 v takaisinmaksuajalla sovitun lyhennysohjelman mukaisesti (jonka voi kattaa vaikka palkkatuloilla), niin kyseessä on jo paljon turvallisempi vipu. Tuon kanssa voi rauhassa odotella syklin yli. Osakkeet tyypillisesti nousevat kuitenkin nopeasti nopeiden laskujen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoilla linjoilla: aluksi isoa vipua ja varallisuuden kasvaessa suhteesa varallisuuteen pienempää vipua.

      Nordnetin lainoitusarvoon liittyy tosiaan riskejä ja sen takia olen ottanut nykyisen lainani pankista ja pitänyt asuntoa vakuutena. Seuraava 25 000€, mikä on nostamatta tulisi Nordnetistä. Nordnet -salkkuni lainoitusarvo on nyt reilu 40k€ ja jos nostaisin lainan ja sijottaisin sen, lainoitusarvo nousee noin 60k euroon. 60k lainoitusarvo, 25k lainalle alkaa olla jo turvallinen, koska pudotusvaraa on reilusti yli 50%. Lisäksi lainoitusarvo kasvaa joka kk kun sijoitan lisää.

      Poista
    2. Mielenkiintoinen ja realistisen makuinen keskustelu edellä. Lainoitusarvoja myös pohdin, kun ryhdyn keventämään vipua.

      Rahalla vapaaksi kirjoitti viksusti: "Nordnetin sinänsä kätevän lainan ongelmahan on siinä, että voimakas kurssilasku saattaa korkeilla lainoitusasteilla johtaa pakkomyynteihin juuri sillä hetkellä, kun pitäisi ostaa eikä myydä."

      Niinpä myyn nyt kun ei ole pakko, tosin kovin vähän ja kitsaasti.

      Koska olen muilta osin täysin velaton, en jaksa enkä viitsi lähteä pyöreäsilmäisille pankkineideille selittämään, mikä on sijoituslaina ja mitä sillä tehdään...
      Koetan vaan pelailla Nordentin kanssa hissuksiin ja maksella velat pois riihikuivalla.

      Poista
    3. Velattomuuskin toki tavoittelemisen arvoinen asia. Yllätyin muuten pankissa, kun eivät missään vaiheessa kysyneet lainan käyttötarkoitusta.

      Poista
  5. Oma suhteeni velkavipuun:

    Minulla on asuntolainaa 66% maksamatta - tosin yhtiölainana, mutta 1,25% marginaalilla + Eb 12kk. Korkojani en saa siis vähentää. Sijoituslainaa minulla on tällä hetkellä 150.000 euroa, josta on 2/3 eli 100.000€ sijoitettuna osaakkeisiin. En ole Brexitin jälkeenkään valmis vivuttamaan enemmän, vaikka jos kurssit laskevat merkittävästi nykyhetkestä (30.6.2016). Lainojeni vakuutena minulla on sijoitusasunto ja pörssiosakkeeni, eli jos kaikki menisi, ne menisivät alta, ei oma asunto. Oma vipuni perustuu puhtaasti eläkekartukseen koska työeläkkeeni ei tule olemaan kummoinen, alle 1000€/kk, mutta vapaaehtoinen (tosin kestää vain 5v) ja toivottavasti kohtuullisesti onnistuvat pitkän ajan pörssisijoitukset tukevat sitä. Riskillä kun pelaa, kerroin kasvaa molempiin suuntiin, ja riskittömästi yleensä aina häviää pidemmällä juoksulla. Kansallisvarallisuuden nimissä olisi suotavaa että useampi sijoittaisi pörssiinkin ja nimenomaan suomalaisiin yhtiöihin jotka veronsa tänne maksavat. Tätä ajatusta onneksi osaltaan tukee vuoden alusta voimaan tullut pääomaverovähennysoikeus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, miten muut ovat vivuttaneet! 150 000 on jo melkoinen vipuvarsi ja toivottavasti saat sen tuottamaan odotetusti.

      Ilman riskiä on tosiaan vaikea saavuttaa mitään. Nostan hattua toimillesi ja ajatuksillesi. Olen todellakin samaa mieltä siitä, että kaikkien pitäisi ottaa vastuuta tulevaisuudestaan sijoittamalla.

      Poista