lauantai 17. syyskuuta 2016

Joukkovelkakirjalainat

Mikä on joukkolaina?


Joukkovelkakirjalainat
Joukkolaina on valtioiden ja suurten yritysten tapa rahoittaa toimintaansa. Yksinkertaistaen, ne lainaavat rahaa sijoittajalta ja antavat tästä tositteeksi joukkovelkakirjan. Joukkovelkakirjaan on kirjattu lainan nimellisarvo ja ajankohta, jolloin liikkellelaskija sitoutuu maksamaan nimelliarvoa vastaavan summan takaisin sijoittajalle. Tämän lisäksi velkakirjaan on määritelty lainan korko ja tapa, miten se masketaan. Korkoa voidaan maksaa esimerkiksi vuosittain, puolivuosittain, tai neljännesvuosittain ja se voi olla kiinteä, tai viitekorkoon sidottu.

Joukkovelkakirjoja kutsutaan usein bondeksi.

Joukkolainamarkkinat


Suoraan liikkellelaskijalta ostettaessa, joukkolainojen hinta on yleensä sama, kuin joukkolainan nimellisarvo. Tästä käytetään termiä par -arvo.

Suurin osa sijoittajista ei osta joukkovelkakirjoja suoraan liikkeellelaskijalta, vaan joukkolainoille on olemassa jälkimarkkina, jossa sijoittajat myyvät joukkovelkakirjoja toisilleen. Tässä tapauksessa joukkovelkakirjan arvo ei välttämättä ole sama, kuin lainan nimellisarvo. Puhutaan emissiokurssista, eli hinnasta, minkä sijoittaja maksaa lainasta. Näin ollen sijoittajan sijoitukselleen saama korko ei välttämättä ole sama kuin joukkovelkakirjaan kirjattu korko. Sijoittajan korkotuotto riippuu emissiokurssista.

Joukkolainojen kurssit vaihtelevat jatkuvasti muun muassa korkotason muuttuessa. Myös liikkellelaskijan luottoluokituksen muuttumisella voi olla iso vaikutus joukkolainan markkinahintaan.

Joukkolainojen markkinaa pidetään erittäin likvidinä, mikä tarkoittaa sitä, että nillä käydään paljon kauppaa. Sijoittajan kannalta tämä on hyvä asia, koska joukkovelkakirjan saa tarvittaessa helposti myytyä. Maailmanlaajuisesti joukkolainamarkkina on jopa suurempi, kuin osakemarkkinat.

Joukkolainasijoittajat


Joukkolainoihin sijottavat käytännössä kaikki sijoittajaryhmät: sijoitusrahastot, keskuspankit, vakuutusyhtiöt ja piensijoittajat. Joukkolainat tarjoavat hyvän tavan hajauttaa sijoituksia eri omaisuusluokkiin. Jatkuva, helposti ennustettava tulovirta, suhteellisen hallitulla riskillä on houkutteleva.

Joukkolainojen tuotto


Joukkolainojen tuottoon vaikuttavat monet tekijät, kuten yleinen korkotaso, liikkeellelaskijan luottoriski, likviditeetti ja laina-aika. Koron lisäksi bondeilla voi saada tuottoa tekemällä kauppoja, eli myymällä bondeja suurempaan hintaan, kuin mitä sijoittaja on niistä itse maksanut.

Historiaan peilattuna, korkeariskiset  joukkolainat ovat tuottaneet todella hyvin ja riski on kuitenkin ollut osakesijoittamista pienempi.

Joukkolainojen riskit


Joukolainoihin, kuten kaikkeen sijoittamiseen, liittyy riskejä. Jos liikkeellelaskija menee konkurssiin, sijoittaja voi menettää sijoittamansa summan kokonaan. Joukkolainan riskiä voi arvioida liikkeellelaskijan luottoluokituksen perusteella.

Jos liikkellelaskija on osakeyhtiö, bondin riski on pienempi, kuin liikkeellelaskijan osakkeeseen liittyvä riski, koska bondin riski realisoituu vain konkurssi-, tai maksukyvyttömyystilanteessa.

Etuoikeusasema


Lainalle on saatettu määritellä etuoikeusasema. Etuoikeusasema kertoo, mikä on lainan asema mahdollisessa konkurssitilanteessa. Jos laina on korkeassa etuoikeusasemassa, sijoittajalla on paremmat mahdollisuudet saada sijoituksensa (tai osan siitä) takaisin, jos liikkeellelaskija menee konkurssiin. Toisaalta heikompi etuoikeusasema näkyy lainan korossa, eli korkeampi riski on kompensoitu paremmalla tuotolla.

Usein puhutaan seniorilainoista ja debentuurilainoista.  Konkurssitilanteessa seniorilainojen omistajille maksetaan ensin ja debentuurilainoihin sijoittaneille vasta sen jälkeen, jos rahaa vielä on.

Lainan vakuudet


Myös joukkovelkakirjalainalla voi olla vakuuksia, joskin se on harvinaista. Vakuudet luonnollisesti pienentävät riskiä ja vastaavasti laskevat tuottoa.

Minä ja bondit


Itse en ole vielä päässyt näkemään bondeja muuta kuin elokuvissa. Valitettavasti joukkolainoja ei voi ostaa Nordnetistä. Bondeihin sijoittavia ETF:iä ja rahastoja Nordnetistä toki löytyy, mutta sijoittaisin niihin mielummin suoraan. Lisäksi Nordnetissä on mahdollista sijoittaa Korkotori -tuotteen kautta Nordean korkotuotteeseen. Liian monta välikättä ollakseen minua kiinnostava sijoituskohde.

Minua kiinnostaisi tällä hetkellä korkeariskiset ja hyväkorkoiset joukkovelkakirjat. Esimerkiksi Venäjä voisi olla kiinnostava kohde juuri nyt. Olen etsimässä sopivaa kohdetta. Osaako kukaan lukijoista suositella jotain?


Image courtesy of graur razvan ionut at FreeDigitalPhotos.net
Jos pidit artikkelistani, jaa se kavereillesi alla olevilla painikkeilla!

Avaa ilmainen osaketili Nordnetiin

  • Tilin avaaminen ei maksa mitään.
  • Osakkeiden säilyttäminen ei maksa mitään.
  • Superrahastoihin sijoittaminen ei maksa mitään.
Lue lisää

2 kommenttia:

  1. Ensinnäkin on pakko kommentoida, että moni varmasti jättää edelleen kommentoimatta tänne, koska tänne on pakko olla jokin tili. Suosittelen poistamaan tämän tyhmän ominaisuuden. Teen nyt vain tämän kerran poikkeuksen ja kommentoin tänne.

    UB tarjoaa ehkä parhaimmat pilkotut jvk-lainat. Ostin sieltä puoli vuotta sitten SRV 6.875% 3/2021 seniorilainaa 10k eurolla. Korkoa pukkaa tilille 1.88€ per päivä. En usko, että SRV:llä tulee seuraavan viiden vuoden aikana suuremmin maksuongelmia. Jos tulisi, niin Suomen tilanne on siinä vaiheessa kyllä todella surkea.

    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkistä! Täytyy tutustua UB:n lainoihin ja SRV:hen!

    Valitettavasti roskapostittajat täyttävät kommentit pornolinkeillä, kun kirjautumista ei ole. Saan toki poistettua asiattomat kommentit, mutta se työllistää yllättävän paljon. Minulla on tästä kokemuksia eräältä foorumilta. Muutin sen nyt toimimaan ilman kirjautumista, mutta jos roskaviestein siivoaminen käy liian työlääksi, joudun laittamaan kirjautumisen takaisin.

    VastaaPoista