torstai 1. maaliskuuta 2018

Metsä sijoituskohteena

Kiehtova ajatus


Metsä sijoituskohteena
Ajatus oman metsän omistamisesta on kiehtova. Mikä olisi sen komeampaa, kuin saapastella kesähelteellä omassa metsässä. Saisi kerrankin tuntea itsensä oikein isännäksi. Metsä on kiinnostanut minua sijoituskohteena jo pidemmän aikaa, mutta en ole perehtynyt asiaan kovin hyvin. Päätin tutustua metsään sijoituskohteena ja kirjoittaa ajatuksiani siitä.

Miten metsään voi sijoittaa?


Metsään voi sijoittaa monella tapaa. Voit ostaa itsellesi oman metsäpalstan, sijoittaa yhteismetsään, tai ostaa osuuksia metsärahastoon.

Yhteismetsät


Suuret metsät ovat metsätalouden kannalta kustannustehokkaampia, kuin pienet metsäalueet. Yhteismetsillä on Suomessa pitkä historia, joka ulottuu aina 1700 -luvun isojakoon saakka. Nykyään yhteismetsät ovat lähinnä tapa hallita kiinteistöille kuuluvia yhteisiä metsäalueita. Sijoittajan kannalta en näe tätä erityisen kiinnostavana, koska yhteismetsät on usein sidottu johonkin kiinteistöön.

Metsärahastot


Helpoin tapa sijoittaa metsään on metsärahastot. Pankit tarjoavat kotimaisia metsärahastoja, mutta niissä (kuten useimmissa muissakin pankkien tarjoamissa rahastoissa) ongelmana on raskas kulurakenne. Esimerkiksi OP-Metsänomistaja -rahastossa on peräti 4% merkintäpalkkio, 5% lunastuspalkkio ja 1,92% juoksevat kulut. Kulut tuntuvat kohtuuttoman korkeilta ottaen huomioon metsien keskimääräisen tuoton.

Maailmalta löytyy myös metsään sijoittavia ETF:iä. Esimerkiksi Nordnetin kautta voit sijoittaa iSharesin Global Timber & Forestry ETF -tuotteeseen, jonka kulut ovat vain 0,48%. Tämä on jo ihan houkutteleva vaihtoehto.

Oman metsätilan ostaminen


Oman metsätilan ostaminen kiinnostaisi minua eniten. Niitä on aika hyvin tarjolla eri nettipalveluissa. Aivan asuinseutuni läheltä tuskin sopivaa löytyy, mutta kohtuullisen ajomatkan päästä kylläkin. Ongelmani on tietotaidon puute - en osaa arvioida minkälainen metsä olisi hyvä hankinta. Jos innostun asiasta niin paljon, että alan tosissani katsomaan itselleni sopivaa tilaa, joudun perehtymään asioihin aika paljon syvällisemmin. Ostohinta on kuitenkin yksi merkittävimmistä tekijöistä sijoituksen tuottoa ajatellen.

Metsäpalsta vai kiinteistö


Jos harkitset kovin pienen palstan ostamista, kannattaa olla tarkkana. Alle kahden hehtaarin kokoisten palstojen osalta verottaja saattaa tehdä tulkinnan, ettei kyseessä ole metsätalousmaa, vaan kiinteistö. Kiinteistöstä joutuu maksamaan kiinteistöveroa, vaikka alueella ei olisi edes rakennusoikeutta. Kiinteistöveron vaikutus olisi tilan tuottojen kannalta katastrofaalinen. Isompien palstojen osalta tällaista riskiä ei ole.

Metsän hoitaminen


Metsä vaatii hoitamista ja hoitaminen vaatii aikaa, työtä ja työvälineitä. Työvälineet taas vaativat säilytys- ja kuljetustilaa. Kerrostaloasujalle nämä ovat todellinen ongelma, koska pihalla ei ole autotallia tai tilaa peräkärrylle, eikä autossa edes vetokoukkua. Työvälineet ovat myös merkittävä kustannustekijä. Metsän hoitoa voi ostaa myös palveluna, mutta tämä syö sijoituksen tuottoa.

Metsän hoitaminen tuntuu nyt keväällä ihan mukavalta ajatukselta ja siinä samalla saisi tehokasta hyötyliikuntaa luonnossa. Voi kuitenkin olla, että viiden vuoden päästä homma alkaisi maistumaan puulta - ihan kirjaimellisesti.

Sijoituksen tuotto


Metsäsijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Tilan hankinnasta on maksettava varainsiirtovero ja mahdollisesti myös lohkomiskustannuksia. Pelkästään ne tekevät lyhytaikaisen sijoittamisen kannattamattomaksi. Kannattaa siis varautua vähintään kymmenen vuoden pituiseen projektiin.

Seuraavassa kuvaajassa on metsäsijoitusten tilastoidut tuotot 28 vuoden ajalta. Kuten kuvaajasta näkyy, tuotto on melko tasaista 4% luokkaa.

 Kuvan lähde: http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/mtt/2014/metsasij1983-2013.pdf

Metsäsijoittamisen tulevaisuus


Ilmastonmuutoksessa on jotain hyvääkin, ainakin metsäsijoittajan kannalta. Ilmaston lämpenemisen seurauksena puiden kasvuvauhti on nimittäin nopeampaa kuin ennen.

Myös verotus lupaa metsäsijoittajille hyvää. Metsien hankintahinnasta voi tehdä verotuksessa jopa 60% suuruisen metsävähennyksen. Lue metsävähennyksestä tarkemmin verottajan verkkosivulta.


Image courtesy of Photokanok at FreeDigitalPhotos.net
Jos pidit artikkelistani, jaa se kavereillesi alla olevilla painikkeilla!

Avaa ilmainen osaketili Nordnetiin

  • Tilin avaaminen ei maksa mitään.
  • Osakkeiden säilyttäminen ei maksa mitään.
  • Superrahastoihin sijoittaminen ei maksa mitään.
Lue lisää

21 kommenttia:

  1. Tuosta iShares Global Timber & Forestry ETF:stä sen verran, että sehän ei ole puhtaasti metsään sijoittava, sillä sen omistuksista vain noin 20% on metsää (metsä-REIT:ien kautta), loput 80% on puu- ja paperiteollisuuden yrityksiä. Tuo 0,48% kulu sisältää vain ETF:n omat kulut.

    Sen sijaan voisi suoraan sijoittaa noihin metsä-REIT:eihin joita tuo ETF omistaa:
    WEYERHAEUSER REIT (NYSE: WY)
    RAYONIER REIT INC (NYSE: RYN)
    POTLATCH REIT CORP (Nasdaq: PCH)

    Näyttävät maksavan noin 3,5% osinkoa vuosittain.

    OP:n rahaston tuotto näyttää hurjalta, noin 9% per vuosi. Laittaa hieman mietityttämään miten tuo tuotto on laskettu, ettei vain kyseessä ole virtuaalinen voitto kuten Oravalla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä tarkennuksia! En ole rahastoihin vielä paneutunut noin tarkasti. REIT:t voi olla hyvä valinta. 3,5% ei ole huono, mutta omasta metsästä saisi luultavasti vähän enemmän + metsävähennykset parantaisivat nettotuottoa.

      Suoralta kädeltä voi sanoa, että OP kusettaa. 9% tuottoa ei metsästä saa revittyä ja kun siihen lisää järjettömän kulurakenteen niin mahdoton yhtälö. Ihmettelen ettei finanssivalvonta puutu tällaisiin - sama pätee tuohon Oravaan.

      Poista
  2. Joskus aikaisemmin mietin sellaistakin, että ostaisi pienen metsäpläntin ihan vaan sen takia, että pääsisi Metsäliitto Osuuskunnan jäseneksi. Jäsenet voivat merkitä osuuskunnan B-osuuksia lähes rajattomasti, ja niille maksettu korkohan oli aikaisemmin verotonta. Nykyään korko on 3% ja siitä vielä verot pois, niin ei oikein kannata. A-osuuksille saa sentään 6% korkoa, mutta niihin voi sijoittaa vain ne rahat jotka saa puun myynnistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsäliiton Osuuskunta on kullan arvoinen vinkki! Eipä olisi tuokaan tullut mieleen.

      Poista
  3. Olen vähän tyhmä mutten ymmärrä miten metsästä saa rahaa. Joskus, toivottavasti kaukana tulevaisuudessa, tulen metsäplänttejä perimään eikä ole mitään hajua mitä niitten kanssa pitäisi tehdä. Vanhempani lähinnä hilluneet metsissään ja tehneet itelleen polttopuita ja rakentaneet ties mitä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsästä saa rahaa puuta myymällä. Vastaavasti metsän arvo nousee sitä mukaa kun puu kasvaa. Riippuu sitten tilasta, voiko hakkuita tehdä säännöllisesti vain harvemmin isoissa erissä.

      Poista
  4. Alkoipa taas kiinnostaa tuo mukavan iso perintömetsä, joka joskus voi tulla mulle, tosin vuosien päästä. Sijoituksena varmasti miehekäs ja taatusti ei tylsä sijoitus kuten indeksirahastot. Itsellä ei myöskään hajua metsänhoidosta. Kastelunhan taitaa luontoäiti hoitaa itse, mutta se istustus varmaan itte...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, istutusta, harvennusta ja lannoitusta se hoitaminen käytännössä taitaa olla. Kasva toki ilman niitäkin mutta paremmat tuotot tulee hoitamalla.

      Poista
  5. Lähipiirissäni on muutamia metsätilanostajia. Perusidea on seuraava: Ostetaan puustotilavuudeltaan väärin arvioitu tila (vaatii asiantuntemusta), lyödään kaikki hakattavaksi kelpaava alas. Tässä vaiheessa on toivottavasti tilanne, että omaa pääomaa ei jää juurikaan kiinni tilaan. Lyödään taimet maahan ja odotellaan. Tämä asia toistetaan joka vuosi uuden tilaoston myötä. Kaikki pankit eivät jostain syystä kirjaa hakatun metsäkiinteistön arvoa alas, jolloin pankin silmissä metsätilallisilla alkaa kertyä nopeasti omaisuutta, jota saa käyttää entistä suurempien kiinteistöjen hankintaan.

    Metsätiloilla rahan tekeminen vaatii hemmetisti työtä. Jos taimenistutukset, raivaukset, lannoitukset ym työt ulkoistaa, alkaa tuotot laskemaan oleellisesti. Siksi tuttavani viettävät suuret osat lomistaan metsänhoitohommissa. Lisäksi tilan hankinnassa pitää osata arvioida todellinen hinta puulle. Siihen kun vaikuttaa esimerkiksi tilan etäisyys tehtaalta, voidaanko tehdä avohakkuu, mikä on minkäkin puulajin kysyntä hakkuuhetkellä,..

    Tosi vaikea noissa hyvin pärjätä, jos ei osaa kiinteistön hintaa arvioida itse ja sitä ei amatööri opi muutamaan vuoteen.

    Jos taas tilan hankkii esimerkiksi eläkerahastomielessä, niin osakkeet ovat pitkällä aikavälillä parempi hankinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista tietoa. Tuolla tavalla ostamalla ja asiantuntemusta hyödyntämällä pääsee varmasti ylituottoihin. Jos itse päädyn ostamaan, aion käyttää asiantuntijaa apuna.

      Pörssille metsän keskimääräinen tuotto ei pärjää, mutta toisaalta verotuksellisesti hyöty on merkittävä. Lisäksi metsä tuo hyvää hajautusta ja suojaa pörssin turbulenssilta.

      Nykyisillä pörssin arvostustasoilla 4% suht varma tuotto verovähennyksin on houkutteleva.

      Poista
  6. Kyseessä on tosiaan pikemminkin sijoittamista seuraaville sukupolville. Jos ostettuun metsäpalstaan tehdään suuri hakkuu, ei siitä palstasta ole sitten odotettavissa tuottokaan muutamaan vuosikymmeneen. Voisin itse ainakin päätyä sellaiseen ratkaisuun, että ensin ostaisin tukkimetsää olevan palstan ja tekisin avohakkuun. Sitten lahjoittaisin maapohjan, jolla ei suurta arvoa enää ole, jälkikasvulle ja pidättäisiin siihen itselläni esim. 30 vuoden hallintaoikeuden. Taimikon istutus, hoito ym. työt ja kustannukset jäisivät minulle, mutta lapset saisivat sitten itselleen tuloja sitten eläkkeelleen jäädessään.

    Mulla ei metsää ole, mutta puolisollani on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsittääkseni nykyään tehdään paljon säännöllisiä hakkuita avohakkuun sijaan, jolloin tuloja tulee tasaisemmin. Samalla tilalla voi olla erilaisia alueita ja myös tiloja voi olla useita. Lisäksi sijoittamalla tuotot osuuskunnan A osakkeisiin on mahdollista nostaa vuotuista 5-6% säännöllistä tuottoa. Uskon että tuosta saisi tasaisen passiivisen tulovirran rakennettua.

      Ei auta - täytyy tästä lähteä kirjastoon ja aloittaa luku-urakka. Perehdyn asiaan kunnolla ja katson saanko tästä uskottavan suunnitelman aikaiseksi.

      Poista
  7. Kirjoittelin tämän joskus toisaalle metsärahastoista, mutta kopsataan tännekin niin saadaan mukavaa metsäkeskustelua viriämään:

    "Muutama sana metsään sijoittamisesta.

    Korot ovat nollissa joten raha hakeutuu vakaiden omaisuuserien pariin, koska koroista ei tuottoja saa. Metsä on perinteisesti ollut varsin suhdannevapaa ja tarjonnut n. 3-5 % nettotuoton. Suurin osa kiinteistöistä vaihtaa omistajaa sukulaisten välillä perintökaaressa tai kauppoina. Tämän jälkeen tiloja vaihtunee eniten hiljaisessa myynnissä rajanaapureille ja muille kylätason toimijoille. Loput tulee sitten myyntiin vapaille markkinoille, näistä joudut taistelemaan mm. rahastojen ja ammattisjoittajien kanssa.

    Tärkein tuottoon vaikuttava tekijä on kauppahinta, ylihintaa et saa korjattua edes tekemällä kaikki hoitotyöt itse. Lisäksi sijainti, tilan rakenne ja infra sekä kivennäismaiden osuus ja metsänhoidollinen tila vaikuttavat arvonmääritykseen. Maallikkona ei kannata lähteä edes tilaa maastoon katsomaan vaan ammattilainen kannattaa olla matkassa.

    Sijoittamisen aikahorisontti on pitkä ja tulot realisoituvat monesti ylisukupolvisina, kiertoajat uudistamisesta päätehakkuuseen karkeasti n. 50-120 vuotta riippuen kiinteistön sijainnista etelästä pohjoiseen. Puun realihinta on ollut pitkään lievässä laskussa, mutta tätä on kompensoitu hyvällä metsänhoidolla ja esim. ilmastonmuutoksella kasvukausien pidentyessä. Eli laskevaa hintaa on korjattu tuottamalla enemmän puuaineista ja tukkipuuta.

    Kulut rahastoissa ovat kovat, koska metsäomaisuus hankitaan kiinteistökauppana eli rahastoilta menee kauppahinnasta varainsiirtovero 4 %. Lisäksi rahastoilla konttorilla istuu salkunhoitaja, mutta tilan hallinnointi myös maastossa tottakai maksaa ja suomalainen työ ei ole erityisen edullista. Yleensä työt ulkoistettu esim. metsänhoitoyhdistykselle tai metsäpalveluita tuottavalle putiikille. Tästä korkea kulurakenne eli verrattavissa pankkien rahastoihin. Lisäksi tilat on käytävä arvioimassa maastossa.

    Kaikki metsärahastot käyttävät lähes poikkeuksetta jatkuvaa kasvatusta. Perinteinen menetelmä Suomessa on taasen ollut jaksollinen kasvatus, eli puut katkaisuhoitoon avohakkuulla, tukkisato talteen ja keinollinen uudistaminen esim. istuttaen perään. Jatkuvalla kasvatuksella metsää hoidetaan yläharvennuksien, poimien järeimmät ja arvokasvultaan alhaisimmat puut (=kertymään tulee arvokasta tukkipuuta) pinoon. Avohakkuita pyritään välttämään kalliiden uudistamiskulujen ja sitä seuraavien taimikonhoitojen takia. Aliskasvoksena syntyneet ja varttuneet nuoremmat puut jätetään palstalle ja niiden toivotaan olevan arvokasvultaan hyviä (=ylittävät arvokynnyksiä esim. hoikka kuitupuu kasvaa tukkipuun mittoihin) vapautuneen valon ja tilan myötä. Jatkuva kasvatus ei siis aiheuta kalliita metsänhoitotöitä ja rahasto tuottaa omistajilleen... ainakin teoriassa. Näyttöä menetelmistä ei Suomessa juurikaan ole vaan kaikki perustuu olettamuksiin ja simulointilaskelmiin.

    Maassa on tällä hetkellä kiivas keskustelu menossa voiko aliskasvosrisuista oikeasti kasvattaa jatkuvaa tulovirtaa vai onko koko hoitomenetelmä humpuukkia ja rahastojen lupaukset sitä myöten katteettomia. Eli metsänhoito ei sido rahaa, kokoajan käydään hakemassa parhaat puut palastalta, mutta syntyykö sinne mitään uutta kasvatuskelpoista?

    Suosittelen katsomaan miten isot metsäyhtiöt omia metsiään hoitavat, näyttäisi kovin perinteiset menetelmät olevan käytössä. Metsärahastoihin ohjautuu kokoaja uutta pääomaa, metsätilamarkkina on erittäin kuuma eikä ostettavaa löydy. Eli epärealistisia tuottoja luvataan täysin simulointeihin pohjautuvilla tuottomenetelmillä ja päälle saa korkeat hallinointikulut. En sijoittaisi rahojani vaan kuten todettu saman osinkotuoton saa sillä UPM:n osakkeella tai alkamalla perehtyä suoriin metsäsijoituksiin tila ostamalla ja itse risusavotalla kuntoilemalla."

    VastaaPoista
  8. Jatketaan vielä pohdinnalla.

    Metsätilan tulovirtojen arvioinnissa kannattaa perehtyä nettotulojen nykyarvon maksimoiniin. Jos otetaan yksi metsikkökuvio tarkasteluun vuodesta nolla päätehakkuuseen asti, tuloja saat käytännössä seuraavista lähteistä: Kemera-tuet taimikonhoitoihin, ensiharvennus, 2. harvennus, mahdollisesti 3. harvennus, päätehakkuu. Lisäksi kuuluessasi Metsäliittoon saat vuosittaista kassavirtaa vähintään perusosuuksien korkona. Pelkkiä menoja kasaantuu taimikoista ensimmäiset 20-35 vuotta: Laadukas maanmuokkaus, taimimateriaali, istutustyö, (heinäntorjutan), varhaisperkaus, taimikonhoito, ennakkoraivaus puhumattakaan tilan infran ylläpidosta: mahdolliset tieyksikkömaksut, tilan oman tiestön lanaukset, tienvarsien vesakoinnit jne. Tämän takia puubiomassaa tuottavan metsänomistajan on tehtävä kaikki toimet, jotta hän tai hänen lapsensa saavat kuvion kiertoajan minimoitua ja sitä kautta kiinni rahakkaisiin puustopääoman realisointeihin.

    Lopulta koko kasvatusketjun ja tilatason ratkaisuja voidaan tarkastella diskonttaamalla metsänomistajan päättämällä korkokannalla tulot ja menot nykyhetkeen. Excel -pyörittelyllä pääsee nopeasti kiinni siihen, miksi metsänomistajan oma työ on todella arvokasta etenkin vuosina 0-30, koska suurin kassavirta päätehakkuulta saadaan vasta ikävuosina 50-100 riippuen tilan sijainnista ja lämpösummasta. Väittäisin, että tilan vuotuisen tuoton voi likipitäen tuplata tekemällä helpoimmat (=ei raskasta konevoimaa vaativat) työt itse ja päiväpalkka on erinomainen. Vastaavasti jokaisessa vaiheessa tulee pyrkiä kustannustehokkuuteen ja välttää turhia ostopalveluna tehtyjä toimenpiteitä.

    Puuntuottajalla on erinomainen juttu aiheesta:

    http://www.puuntuottaja.com/kuusentaimen-nykyarvo/

    Kotteron mainitsema alihintaisten tilojen ostaminen on jäätävän vaikeaa nykyisessä markkinassa. Yleensä homma toimii samoin kuten huippu sijoitusyksiöiden kanssa. Niität kylällä mainetta, sinulle tullaan tarjoamaan kohteita suoraan (=kylän vanhat isännät eivät kaipaa julkisuutta vaan myyvät suoraan sinulle) tai muuten pääset hyvillä suhteilla kiinni ensimmäisenä hinnoitteluvirheitä sisältäviin kohteisiin. Valitettavasti laserkeilaukseen perustuva puustotulkinta tullee seuraavan 10v aikana karsimaan aiemmin maastotyönä tehdyt mittavirheet minimiin.

    t: Piensijoittaja joka hajauttaa myös metsäomaisuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi asiantuntevaa tekstiä ja hyviä näkemyksiä!

      Kävin tänään kirjastolla lukemassa metsähoidon perusteita eri kirjoista ja olen selvitellyt asiaa myös netin kautta. Suurin haaste taitaa olla juuri tuo mainitsemasi, eli sopivan tilan löytäminen järkevään hintaan. Suurin osa tiloista siirtyy suvussa ja isommat menevät instituutioille, tai hiljaisena myyntinä naapureille ym. Rivien välistä on luettavissa, että myynti-ilmoituksiin päätyvät lähinnä pienet, huonosti hoidetut ja ylihintaiset tilat.

      Asiantuntemusta on saatavilla tilan hankintaan (esim. Suomen Sijoitusmetsät Oy) mutta se ei auta, jos tarjolla ei ole tarpeeksi hyviä tiloja.

      Poista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Metsätilamarkkinalla Metsänhoitoyhdistys (metsatilat.fi) taitaa olla suurin peluri. Välillä kohteiden joukossa on runsaastikin potentiaalisia kohteita. Jotta asia olisi mahdollisimman tuskainen, saattaa hyvistä tiloista joutua maksamaan jopa 20 % yli pyyntihinnan ja tarjoajia voi olla useita kymmeniä. Metsämaalla on siis kysyntää. Osittain tämä tosiaan johtuu poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta ja rahaa menee nyt turvaan metsämaahan. Aika näyttää lisääntyykö tarjonta metsätilamarkkinalla suurten ikäpolvien siirtyessä kirkkomaahan.

    Käytännössä ammattilaiset ovat kiinnostuneita kivennäismaiden (ei niinkään talvella hakattavista turvemaista, soista tai heikosti raskaita koneita kantavista maista) kohteista, joissa on tasaisesti eri kehitysluokkien metsää. Kivennäismailta voidaan puuta myydä kesäaikaan tai jopa kelirikossa maanpinnan ollessa heikosti kantavaa. Hyvä sorakangas kestää yleensä kelissä kuin kelissä. Kesäkelin saavutettavuus takaa nykyään lähes välittömän puunkorjuun, sillä maanpinnan ja samalla tienpinnan olessa sula on tehdaiden raaka-aine huolto huomattavasti vaikeampaa, kuin jäisen maan aikaan eli talvella. Eli puunkorjuussa ja kuljetuksessa suurin ongelma on saada puutavara nykyisellä raskaalla kalustolle pikitien varteen ilman, että koko kylän soratiet on ajettu urille. Talvileimikon korjuuta saattaa joutua odottamaan nykyään jopa kolmekin vuotta ja luonnollisesti puukaupparahat malttamaton metsänomistaja haluaisi tilille välittömästi uudelleen investoitavaksi keväisten osinkojen tapaan. Siksi ostajat himoitsevat kesäkorjuukohteita ja yrittäjiä pitkät kesälomat eivät tietenkään himoita miljoonaraudan seisoessa hallin pihassa.

    Tiloilla hoitamattomuuskaan ei ole ongelma, sillä moni haluaa laittaa hommat kuntoon itse tai on erityisesti etsimässä kohdetta, jossa voi kuntoilla vapaa-ajalla. Lisäksit virkistysarvot ja erityisesti mahdollisuus liittyä metsästysseuraan saattavat nostaa tilojen hinnat puuntuotannolliset arvot huomioiden liian korkeiksi.

    Valtiovalta on huolissaan metsäomaisuuden pirstaloitumisesta. Koska tilaraja on pyhä asia kotimaassamme ja sitä kunnioitetaan, ellei muuta ole sovittu kulkuoikeuksista, on pirstaloituminen erityisen hankalaa kustannustehokkaan puunkorjuun kannalta, koska koneella ei vuoria pystyä ylittämään saati se ei pohjattomalla avosuolla kestä pinnalla. Tehtaat tarvitset puuta joka olosuhteessa ja tilanne, jossa 5 sisarusta on jakamassa 20 hehtaarin länttiä on raaka-ainehuollon kannaltava haastava, koska yksien puukauppojen sijaan joudutaan tulevaisuudessa neuvottelemaan viiden kanssa ja kuljetuskelposuudesta ei ole takeita niin tilan sisällä kuin alempaa tieverkkoa pitkin.

    Tästä syystä kannattaa perehtyä metsävähennykseen, joka on 60 % hankintahinnasta ja painaa ensimmäisten puukauppojen pääomaverot melko alhaisiksi. Tällä "tuotteella" on pyritty jouduttamaan kiinteistöjen kauppaa koska passiivisena makaavilla metsätiloilla voi luonnonpoistumaa lahona tulla nopeasti vuotuista kasvua enemmän. Erityisen ongelmallisia ovat riitaisat kuolinpesät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsien myyntihinnat on nousseet 10 vuodessa jopa 30%. Silti tilastojen mukaan tuotto tasaisesti 4% luokkaa. Osaatko sanoa miten se on mahdollista? Jääköhän nykyhinnoilla alhaisemmaksi?

      Poista
  11. Mielenkiintoinen aihe, pitääpä jäädä seuraamaan. Itselle ois jossain vaiheessa tulossa semmonen 10ha verran mettää kunhan perintöketju etenee siihen pisteeseen. Huono puoli on 150km etäisyys kotoa ja kolmen tunnin matka-aika kun tieverkko on mitä on.

    Hieman olen katsellu mitä ois tarjolla nykyisellä asuinseudulla kun näyttää siltä, että täällä tulee oltua vielä pidempään. Pikkasen on vaan hukassa nuo netissä olevat myyntisivustot metsätilojen osalta, osaatko heittää linkkejä noihin sivustoihin joista tekstissä mainitsit? Varmasti listalla ois semmosiakin kauppapaikkoja joista itsellä ei ole mitään havaintoa ollu aiemmin :)

    VastaaPoista
  12. Viisas raha lehdessäkin taisi olla pari numeroa sitten juttu metsästä sijoituksena, jos kiinnostaa lukaista :)

    VastaaPoista