keskiviikko 2. elokuuta 2017

Korkeatuottoinen.fi lupaa 7% tuoton

Palvelun idea


Korkeatuottoinen.fi lupaa 7% tuoton
Korkeatuottoinen on varsin erikoinen palvelu. Kyseessä on pikavippejä tarjoavan Lainasto Oy:n palvelu, jonka avulla se rahoittaa antamansa lainat. Voit ostaa Lainasto Oy:n C -sarjan osakkeita hintaan 500€ kappaleelta. Kullekin osakkeelle maksetaan kuukausittain osinkoa.

Osingon suuruus vaihtelee sijoitusajan mukaan seuraavasti:
  • Alle kolmen kuukauden sijoitukselle maksetaan osinkoa 3% vuodessa.
  • Yli kolmen, mutta alle kuuden kuukauden sijoitukselle osinko on 5%.
  • Yli kuuden kuukauden sijoitukselle maksetaan osinkoa 7%. Kun sijoitusajasta tulee 6kk täyteen, maksetaan osinkoa takautuvasti myös edeltäneen 6kk ajalta 7% mukaan.

Korkeatuottoinen on ollut minulle aina vähän sellainen outolintu, joten päätin tutustua palveluun tarkemmin. Tässä ajatuksiani siitä.

Tarkempaa tietoa Korkeatuottoinen-fi -palvelusta


Lainasto Oy on tavallinen listaamaton yritys. Sijoittamalla palveluun, saat Lainaston osakkeita, jotka oikeuttavat etukäteen määriteltyyn, kuukausittain maksettavaan 3-7% vuotuiseen osinkotuottoon. Sijoittajalle myytävät osakkeet ovat etuoikeutettuja, eli niille maksetaan osinko ensin ja muille osakkeille vasta sen jälkeen, jos yrityksen taloustilanne sen sallii. Sijoittajille myytäviin osakkeisiin ei kuitenkaan sisälly minkäänlaista päätäntävaltaa.

Palvelu on ollut käytössä vuodesta 2013 saakka ja siihen on sijoittanut yli 1 000 sijoittajaa. Yhtiön omavaraisuusaste on yli 40%. Yhtiö tase on vakaa ja yhtiö vakuuttaa sijoituksen olevan turvallinen.

Sijoittajalle palvelu on varsin vaivaton. Sijoitus onnistuu verkossa ja sen tarvitsee tehdä vain kerran. Sen jälkeen osingot tulevat tilille joka kuukausi. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla ja omat yhteystiedot syötetään ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Kirjautumisen jälkeen tilisiirron voi tehdä tavalliseen tapaan verkkomaksuna. Kun siirto on muutaman pankkipäivän viiveen jälkeen mennyt perille, osingot alkavat juosta.

Lainasto sitoutuu lunastamaan osakkeesi takaisin, joten voit lopettaa sijoituksesi milloin tahansa. Kun irtisanot sijoituksen, pääoma palautetaan pankkitilillesi 14 vuorokauden kuluessa korkoineen.

Omistukset ovat osakeomistuksia eivätkä talletuksia, joten niille ei luonnollisesti ole minkäänlaista talletusturvaa. Yhtiön konkurssitilanteessa sijoittajat todennäköisesti menettäisivät sijoituksena kokonaan. On myös huomioitava, että luvattu osinko voidaan maksaa vain, mikäli yhtiöllä on riittävästi jakokelpoisia varoja. Yhtiö ei siis voi taata lupaamansa osinkotuottoa. Sijoittajan kannattaakin seurata aktiivisesti yhtiön taloustilannetta. Yhtiö julkaisee tuloslaskelman kvartaaleittain, joten toiminta vaikuttaa olevan sijoittajien suuntaan avointa kuten pitääkin.

Sijoituksiin ei liity minkäänlaisia kuluja, vaan tuotto on suoraan osingoista saatava nettotuotto. Myöskään sijoitusten tekemisestä tai irtisanomisesta ei peritä kuluja.

Suomessa listaamattomien yritysten osingoista maksettava vero on varsin maltillinen. Tätä järjestelmää on usein kritisoitu, koska pörssiosakkeisiin sijoittavat joutuvat maksamaan osingoistaan huimasti suurempaa veroa, kuin listaamattomien yritysten omistajat. Koska Lainasto on listaamaton yritys, sijoittaja saa 75% osingosta täysin verovapaana. Tämä on sijoittajalle merkittävä etu. Lainasto Oy toimittaa osingosta ennakkopidätyksen ja toimittaa tiedot verottajalle. Sijoittajan ei siis tarvitse huolehtia verotukseen liittyvistä asioista lainkaan.

Voit tutustua Korkeatuottoiseen tarkemmin palvelun kotisivulla.

Syntiosake?


Sijoitustiedon Aki Pyysing on kirjoittanut mielenkiintoisen kolumnin syntiosakkeista. Syntiosakkeisiin luetaan usein kuuluvaksi esimerkiksi tupakalla, alkoholilla, uhkapelillä tai aseilla bisnestä tekevät yritykset. Isot instituutiot, rahastot ja miljonäärit välttelevät näitä, koska media tarttuisi asiaan ja tuhoaisi heidän maineensa. Tämän takia kysyntä on pienempää kuin muilla osakkeilla, mikä johtaa poikkeuksellisen hyviin osinkotuottoihin.

Kirjoituksessaan Pyysing referoi Karita Trobergin aiheesta tekemää gradua seuraavasti:

"Karitan tutkimuksen mukaan syntiosakkeet Euroopassa olivat tuottaneet 4,7 prosenttia enemmän kuin verrokkiyhtiöt aikavälillä 1985-2015. Tästä performanssista rahastonhoitajat antaisivat taivasosuutensa, ellei se olisi mennyt jo kaupaksi ensimmäisen rekrytoiduksi tulemisen yhteydessä. Mutta vuosina 2008-15 synti biittasi Euroopan vastaavan markkinan 16,3 prosentilla."

Syntiosakkeet siis tuottavat hyvin. Syntiosakkeisiin liittyy vahvasti yhteiskuntamme kaksinaismoralismi ja jeesustelu. Yritykset toimivat lain mukaan, eivätkä kaikki sijoittajat oikeasti pidä niitä erityisen pahoina. Mutta kukapa haluaisi pilata maineensa ja tulla median leimaamaksi?

Syntiosakkeille ei liene tarkkaa määritelmää, mutta ainakin itse luokittelen pikavippiyritykset tähän kategoriaan kuuluviksi.

Olenko itse sijoittanut?


Itse en ole sijoittanut Korkeatuottoiseen kahdesta syystä. Ensinnäkin sijoitusstrategiani kieltää alle 10 000€ suuruiset suorat osakesijoitukset. Kymppitonni on mielestäni liian suuri summa tällaiseen sijoitettavaksi ja strategian tarkoitus on nimenomaan estää minua harhailemasta satunnaisiin sijoituskokeiluihin.

Toinen syy on se, etten pidä toimialasta. En tuomitse pikavippiyrityksiä - tavalliset kivijalkapankit ovat kusettaneet tuulipukukansaa paljon rankemmin. Esimerkiksi 90 -luvun laman aikaan yrittäjiä ajettiin konkurssiin järjettömillä koroilla, pakkolunastetusta omaisuudesta hyvitettiin murto-osa sen arvosta ja sitten pankit myivät omaisuuden moninkertaisella voitolla eteenpäin. Pankki sai ison pikavoiton ja lisäksi yrittäjä jäi elinikäiseen velkavankeuteen pankille. Pikavippiyritykseen sijoittaminen on tuskin yhtään sen epäeettisempi vaihtoehto kuin mikä tahansa pankki. Pikavipit eivät kuitenkaan ole kuluttajalle järkevä vaihtoehto ja olen jo usean vuoden ajan omalta osaltani pyrkinyt valistamaan ihmisiä säästämään, sijoittamaan ja järkeistämään talouttaan, enkä halua valistustyöni rinnalla hyötyä näiden samojen ihmisten tekemistä huonoista valinnoista.



Image courtesy of Stuart Miles at FreeDigitalPhotos.net
Jos pidit artikkelistani, jaa se kavereillesi alla olevilla painikkeilla!

Avaa ilmainen osaketili Nordnetiin

  • Tilin avaaminen ei maksa mitään.
  • Osakkeiden säilyttäminen ei maksa mitään.
  • Nordnetin pohjoismaisiin indeksirahastoihin sijoittaminen ei maksa mitään.
Lue lisää

9 kommenttia:

  1. Muuten olen samaa mieltä tuosta syntiosake -nimityksestä, mutta tämä "Korkeatuottoinen" ei oikein ole sitä, mitä olemme tottuneet nimittämään osakkeeksi. Kyse on kuitenkin pikemminkin korkotuotteesta, joka vain on vaikkapa konkurssitilan sattuessa heikommassa asemassa kuin tavalliset velat. Varsinaiseen osakkeeseen pitäisi sisältyä omistajansa todellinen osakkuus firmaan äänivaltaisena osakkaana. Amerikan mantereella taitaa olla kohtalaisen yleistä, että tämän tyylisiä korkotuotteita lasketaan liikkeelle nimenomaan etuoikeutetun osakkeen nimellä, joten ei tämä firma tätä nimeä saamalleen kalliille lainarahalle itse ole tietenkään keksinyt.

    Toki hyödyt ja haitat voivat olla sijoittajan kannalta samansuuntaisia tässäkin tapauksessa kuin varsinaisissa syntialan firmojen todellisissa osakkeissa. Yksi lisäsyy, etten minäkään ole tähän sijoittanut on jonkinlainen läpinäkymättömyys siinä, miten hyvin tai huonosti pikavippibisneksellä menee nyt ja tulevaisuudessa. Riskinä on Suomen lainsäädännön muuttuminen oleellisesti koronkiskonnalle epäsuotuisammaksi ja tietenkin se, että pikavippifirmojen kaltaiset potentiaaliset huijarifirmat menevät helposti konkurssiin epäselvissä oloissa, jos se vain on niille varsinaisille omistajille hyödyksi (rahaa imuroitavissa ilman satavarmaa kiinnijäämistä). Ja on niin vaikea tietää, ovatko juuri nämä omistajat nyt tässä asiassa kunniallisempia kuin siinä varsinaisessa koronkiskontabisneksessään, joka on tietenkin itsessään jo varsin kunniatonta touhua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä - koko toimialan tulevaisuus on epävarma. Osakkuus tosiaan hieman "keinotekoinen" ja osakkeet käytännössä vain keino välttää tavallisesta korosta maksettavar verot. Osakkeiden kautta myös riski voidaan ohjata sijoittajien kannettavaksi - jos ei ole mistä jakaa, sijoittajille ei tarvitse maksaa. Mutta jos maksettaisiin lainan korkona, sijoittajille/lainaajille pitäis maksaa meni hyvin tai huonosti.

      Poista
  2. Hmmm, mielestäni lause "enkä halua valistustyöni rinnalla hyötyä näiden samojen ihmisten tekemistä huonoista valinnoista" ei pidä ihan paikkaansa jos saat tekstissä olevista korkeatuottoisen affiliate linkeistä tuloa :D

    Kannattaa infota lukijaa selkeästi jos teksti sisältää affiliate linkkejä. Se voi jopa vaikuttaa tuloihin positiivisella tavalla :) http://passiivistatuloa.com/kirjoitus-saattaa-sisaltaa-affiliate-linkkeja/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogissani on maininta että se sisältää affiliate linkkejä. Tuon esille sijoituskohteita joista kerron avoimesti ja ihan suoraan mitä itse ajattelen. Jokainen sijoittaja tekee kuitenkin omat valintansa. Minä tuon vaihtoehtoja esille, kerron mielipiteeni ja totta - vastineeksi saan affiliate tuloja.

      Jostain syystä affiliateakin pidetään syntinä. Tämä kirjoitus on täysin objektiivinen.

      Poista
  3. Samalla ajatuksella nämä veijarit siirtää riskit sijoittajille, kun eivät pankista saa lainaa:www.asuntosaasto.fi
    Menee vähän off topic, mutta tsekkasin eilen PRH:sta ao.puulaakin v.2016 tilinpäätöksen ja yhtiöjärjestyksen- ja kas, yhtiöjärjestys on PRH:n sivuilla aivan eri, kuin tuon puulaakin www-sivuilla. Ei herätä luottamusta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jos eri yhtiöjärjestys löytyy eri paikoista, sijoittajan on kyllä syytä huolestua!

      Tavallisesti yritykset saavat pankista lainaa muutaman prosentin korolla. Miksi haalia pikkusummia piensijoittajilta ja maksaa siitä 7% korkoa? Koska pankkilainan yrittäjät joutuisivat takaamaan itse. Muiden rahoilla on mukavavampi tehdä bisnestä kuin omilla.

      Poista
  4. Tuntuu, että nämä on aikamoisen riskin ottoa aika pientä tuottoa vasten. Tuo toiminta loppuu joko lainsäädännön muutokseen tai seuraavaan talouden supistuskeen kuin seinään ja sijoittajille jää luu käteen. Onhan tuo aika kätevä firmalle, kun voidaan myydä näitä "osuuksia" sijoittajille ja ei tarvitse nostaa lainaa pankista, jonka maksamista valvotaan.

    Miten muuten näiden osuuksien oikeudet on vaatia tuon koron maksamista, mikäli yrityksen lainatoiminta kääntyisi tappiolliseksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä ei voi vaatia. Ne on ihan tavallista osinkoa ja yritys voi maksaa omistajilleen osinkoa vain jos sillä on jakokelpoisia varoja. 7% tuotto ei siis ole taattu, vaan Lainasto on laskenut että sen verran heidän pitäisi pystyä maksamaan. Ilmeisesti tähän saakka ovat sen pystyneet pitämään.

      Pitkällä tähtäimellä pörssien keskimääräinen tuotto on ollut sama about 7% ja olen samaa mieltä että pörssiosakkeissa (hajautettuna) vähemmän riskejä.

      Poista
  5. "Pikavipit eivät kuitenkaan ole kuluttajalle järkevä vaihtoehto ja olen jo usean vuoden ajan omalta osaltani pyrkinyt valistamaan ihmisiä säästämään, sijoittamaan ja järkeistämään talouttaan, enkä halua valistustyöni rinnalla hyötyä näiden samojen ihmisten tekemistä huonoista valinnoista." Olen kanssasi täysin samoilla linjoilla. Juuri saman syyn vuoksi en ole itse sijoittanut mihinkään vertaislainapalveluihin. Ko. palveluiden asiakkaat tarvitsisivat usein muun kaltaista apua, kuin satasen pikavippiä. Pitkän pohdinnan jälkeen päätin perustaa oman blogini, johon päivitän säästövinkkejä ja oman suunnitelmani toteutumista. http://pihimies.com/raha-tekee-onnelliseksi/

    VastaaPoista