keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Mistä tiedän, että olemme pörssikuplassa?

Mistä tiedän, että olemme pörssikuplassa?

Taustaa


No enhän minä varmasti mitään tiedä. Toimin kuitenkin sijoitusrintamalla tällä hetkellä vastavirtaan. Suurimalla osalla sijoittajista ei ole huolen häivää. Kurssit nousevat joka vuosi, niin kuin ne ovat tehneet jo kymmenen vuoden ajan. Sijoittaminen on ollut poikkeuksellisen helppoa - käytännössä mikä tahansa, edes joten kuten hajautettu osakesalkku on tuottanut voittoa kuluneen vuosikymmen aikana. Tämä on saanut sijoittajat tuudittautumaan valheelliseen turvallisuudentunteeseen. Pelkään pahoin, että kun todellinen karhumarkkina alkaa, moni sijoittaja voi olla vielä helisemässä.

Osakekuplan merkit


Päätin listata tähän merkkejä, jotka ovat saaneet minut vakuuttuneeksi siitä, että olemme kuplassa.
  • Negatiiviset korot ovat johtaneet siihen, ettei osakkeille ole vaihtoehtoja. Paitsi ehkä asunnot, mutta niidenkin hinnat on nousseet. Tämän takia kaikki varallisuus, joka on yleensä ollut esimerkiksi korkosijoituksissa, on ohjautunut pörssiin, mikä tukenut kurssien nousua. Ei ole kovin vaikea päätellä, mitä tapahtuu kun nämä varat siirtyvät takaisin korkosijoituksiin.
  • Historia ei ole tae tulevasta, mutta talous on tähän asti kehittynyt vajaan kymmenen vuoden sykleissä. Nykyinen nousukausi on kestänyt jo ennätyksellisen kauan.
  • Osakemarkkinat eivät ole viime vuosina reagoineet negatiivisiin uutisiin juuri lainkaan. Esimerkkinä Kreikan ja Italian haasteet, Brexit, Trump ja kauppasota.
  • Sijoittaminen on muodissa ja siitä kirjoitetaan mediassa paljon. Tämä on ollut tyypillistä aikaisemmille pörssikuplille. Joku sanoikin, että varmin pörssikuplan merkki on se, kun taksikuskit alkavat antamaan sijoitusneuvoja.
  • Pelkästään tämä blogi on kerännyt peräti 1,5 miljoonaa katselukertaa muutamassa vuodessa. Sijoittaminen todellakin kiinnostaa ihmisiä nyt.
  • Monet kaverini ovat alkaneet puhumaan sijoittamisesta.
  • Nordnetin asiakasmäärä kasvoi viime vuonna Suomessa 25%. Nordnetillä on pelkästään Suomessa 200 000 asiakasta.

Huomioita


Sellainen huomio, että kovimmat kurssinousut on nähty usein juuri ennen kuplan aallonharjaa. Ns. kuolleen kissan loikka saattaa olla vielä tulossa. Kurssien lyhyen aikavälin heilunnalla en kuitenkaan uskalla lähteä spekuloimaan. Minulla ei ole hajuakaan sitä, koska kupla puhkeaa.

Varoituksiani ei pidä ymmärtää väärin. Laskumarkkinat kuuluvat asiaan ja ne tarjoavat hyviä ostopaikkoja. Suosittelen ehdottomasti aloittamaan sijoittamisen jo nyt, jotta pääset sisään sijoittamisen mielenkiintoiseen maailmaan. Voit avata itsellesi ilmaisen osaketilin tästä. Suurimmat panostukset jätän kuitenkin ainakin omalta osaltani odottamaan kurssilaskua.

23 kommenttia:

  1. Mutta käykö kurssilaskun odottaminen lopulta kalliiksi? Sitäkään ei tiedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se voi käydä kalliiksi.

      Huomasin muuten juuri että Marko Erola, kuuluisa indeksisijoittaja, joka on kirjoittanut kirjankin siitä, kuinka kannattaa sijoittaa säännöllisesti indeksirahastoon, en tehnyt saman kuin minä, eli myynyt kaikki.

      https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/marko-erola-en-aio-olla-paikalla-kun-kuolema-tulee

      Poista
    2. Kirjoita joskus paljonko olet menettänyt odottamalla romahdusta.

      Poista
    3. No sehän riippuu ihan valitusta aikajänteestä. Alan elämään sijoituksillani noin 10 vuoden kuluttua. Vasta sitten voin laskea paljonko olen menettänyt / saavuttanut suhteessa indeksiin.

      Poista
  2. Sijoittaminen nousi esille oman työtiimini kahvitaukokeskusteluissa tässä ihan hiljattain, mitä ei tapahdu käytännössä koskaan. Liekö tuokin signaali tulevasta.. :) Jännä kyllä nähdä mitä tulevat kuukaudet ja vuodet tuovat tullessaan. Laskuun on varauduttu, mutta kyllä se voi aika kylmää kyytiä pahimmillaan olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nämä ”mikrotason signaalit” kertoo aika paljon tilanteesta :)

      Mut onneksi homma ei käy ainakaan tylsäksi.

      Poista
  3. Äläs nyt pelottele siellä laskulla! :D No mutta mutta, olisiko se nyt sitten niin kauheaa jos salkun arvo sattuisi välillä laskemaankin?. Kunhan eivät osingot laske :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tällainen pahan ilman lintu :)

      Ei se niin paha ole jos vähän laskee, mut jos tippuu vaikka 50% niin alkaa jo haittaamaan. Jos tippuu 50% pitää tulla 100% kasvua ennen kuin pääsee takas lähtötilanteeseen. Keskimääräisellä tuotolla osingot huomioiden se kestäisi melkein 10 vuotta.

      Poista
  4. Itse olen myös odotellut pörssien laskua - jo useamman vuoden. Rahat ovat lähes kokonaan kiinteistöissä ja listaamattoman firman osakkuudessa. Kyllähän tuon nousun katsominen on harmittanut, kun entinen osasalkku olisi ihan hyvissä hinnoissa, vaikka laskijoita sieltäkin olisi löytynyt. Tämän vuoden alussa tuska kävi liian suureksi ja päätin olla edes jollain tavalla mukana pörssin nousussa ja aloitin indeksisijoittamisen. Nyt noin viidennes kuukausittaisesta säästöstä menee rahastoihin. Käteispositioni on kuitenkin melko pieni, vain n. 2-3 % koko sijoitusomaisuudesta, jos pörssikurssit laskevat, niin luultavasti pyrin vivulla lisäämään osakesijoituksia.

    - Tie menestykseen / https://tiemenestykseen.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täydellinen ajoittaminen ei onnistu koskaan, mutta on totta että esim it kuplan aikaan monet teki kuplan ansiosta valtavat tilit. Moni joka ymmärsi kyseessä olevan kuplan saattoi menettää isot tulot kuplan puhkeamista odotellessa. Kupla kun usein paisuu yllättävän kauan.

      Poista
  5. Tänä päivänä kuulee sieltä ja täältä kuinka karhumarkkina on jo koputtelemassa ovelle. Niin kauan kuin laskusta pelotellaan laajemmalla rintamalla on myös hyvä merkki siitä, että karhumarkkinaa saatetaan odotella vielä useita vuosia. Pienemmät kriisit kuten brexit, grexit, trump, Venäjä/Ukraina ovat hillinneet arvostustasoja kuitenkin sen verran ettei aivan järjettömiä arvostuksia ole syntynyt. Lisäksi pidempi jyrkkä "Bitcoin-mainen" nousu puuttuu vielä, joka synnyttäisi puhkeavan kuplan.

    Tämä on oma näkemykseni jos vertaa esim teknokuplaan kun nousulle ei nähty loppua ja tekno-yhtiöden mahdollistamat mullistukset ovat jotain tähtitieteellistä, joista uskallettiin vaan spekuloida -> seurauksena kunnon kupla. Veikkaan, että seuraava kupla on lähellä kun seuraava iso yritysmaailmaa mullistava megatrendi on käynnistymässä jolloin hype/spekulaatio ovat sitä luokkaa ettei tähtitaivaskaan ole rajana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä pointteja. Kaikki kuplat ei kuitenkaan ole yhtä rajuja kuin teknokupla. Joskus ne lähtee puhkeamaan ilman mitään näkyvää triggeriä.

      Nytkin voi muuten lukea juttuja siitä kuinka teknologia on muuttanut yrityksiä niin paljon ettei perinteiset arvostustasomittarit enää päde. Itse uskon että ne toimii niin kuin ennenkin.

      Poista
  6. Tuntuu, että suuri osa sijoittajista varautuu romahdukseen hamstraamalla käteistä tai hajauttamalla sijoituksia reaaliomaisuuteen. Kun osakkeiden arvostukset eivät edes ole kovin korkealla tasolla, en usko että mitään massiivista romahdusta nähdään. Pienempiä paniikkeja tulee varmasti, mutta jo -10% tiputus saa sijoittajat taas ostamaan. Aion lisätä salkun osakepainoa, kun Norwegianin korko lokakuussa laskee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet amattilaiset ovat eri mieltä - arvostukset ovat todella korkeat.

      Esim Marko Erola Sijoitustiedossa: ”...osakkeet ovat historiallisen kalliita. Teerenpeleissä mainitsin kolme mittaria, joilla on tavattu arvioida osakkeiden yleistä hintavuutta: Shillerin CAPE, Buffett-indikaattori ja Tobinin Q. CAPE on jalostettu P/E-luku, joka suhteuttaa kurssit kausitasoitettuihin tuloksiin. Buffettin nimissä kulkevassa luvussa kurssit suhteutetaan kansantuotteeseen. Tobinin Q:ssa kursseja verrataan yritysten tuotantovälineiden tasearvoihin.

      Nämä mittarit ovat olleet ”punaisella” jo vuosia, ja nykyistä korkeampia lukemia on nähty vain vuosituhannen vaihteen teknokuplassa”

      Poista
    2. Erola taitaa olla ammatiltaan toimittaja/kirjailija, ei sijoittaja. :)

      Tuossa hän puhuu lähinnä USA:n osakemarkkinoista, jossa teknologiasektori muodostaa suurimman painon indekseissä. Toisin kuin 2000-luvun dotcom-kuplassa, nykyään teknologiajättien liiketoiminta on erittäin kannattavaa ja se tulee kasvamaan entisestään. Siksi korkeammat arvostukset ovat perusteltuja. Esimerkiksi Alphabetin ensi vuoden p/e-luku on 25 tämän hetken ennusteilla. Ei mikään alennusmyynti, mutta kaukana pörssikuplasta.

      Kyllä, romahdus voi yllättää vaikka huomenna, mutta yhtä hyvin nousu voi jatkua toiset kymmenen vuotta. Siksi ostan osakkeita tasaisesti lisää.

      Poista
    3. Myös it kuplan arvostuksia perusteltiin sillä ettei vanhat mittarit enää toimi uusien teknologioiden takia. Mutta aika näyttää mitä tapahtuu 😀

      Poista
    4. Marko Erolahan sanoi, että 50v. tulee täyteen, joten hänen iällään ei peba kestä riskiä enää. Ihan normi juttuja muuttaa omaisuuksien allokaatiota iän karttuessa.

      Poista
  7. Tuo 10 vuoden sykli on täysi myytti. Ei ole tainnut olla yhtäkään 10 vuoden väliä. Vaihteluväli on ollut jotain 5-30 vuoden väliltä. Olen yrittänyt ymmärtää mistä tämä kymmenen vuoden myytti tulee, mutta yksikään kirja ei vielä ole osannut selittää sitä. Monissa kyllä kerrotaan sen olevan myytti ja se on varsin helppo osoittaa, kun kymmenen vuoden syklejä ei löydy USAn historiassa yhtäkään (jos muistan oikein) ja muualla kymmenen vuoden syklit ovat yhtä yleisiä, kuin kaikki muutkin syklit. Yhen vuoden sykleistä ei edes puhuta, koska ne luetaan jälkivaikutteiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni on selvää että talous elää sykleissä. Nousu ja laskukaudet seuraavat toisiaan. Myös pörssiromahdukset ovat väistämättömiä.

      10 vuoden sykleistä olen osittain samaa mieltä. Jos syklit olisivat säännönmukaisia ajoittaminen olisi naurettavan helppoa. Uskon kuitenkin siihen, että talous noudattaa keskimäärin 10 vuoden syklejä. Yksittäiset syklit voi vaihdella paljonkin.

      Poista
  8. Kurssiromahduksen odottamisessa on mielenkiintoista, että lopulta joku on oikeassa. Ja tämä taho voikin sitten vuosia tituleerata itseään tahona, joka ennusti romahduksen etukäteen. Oikeasta ajoittamisesta tässäkin on kyse ts. tuurista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ennustajia riittää ja pieleenmenneitä ennustuksia ei paljon muistella. Sen kerran kun joku arvaa oikein, sillä repostellaan seuraavat 10 vuotta 😀

      Poista
  9. Kiitos kiinnostavista teksteistä! Sellainen kiinnostelee vähän vähemmän sijoittamista harrastanutta, että miten tuo ajallinen hajauttaminen onnistuu siinä vaiheessa, kun kurssit mahdollisesti romahtavat/laskevat ja lähdet käsittääkseni jälleen ostohommiin? Aiotko silloin sijoittaa kuukausittain pienesti vai kerralla isompia summia, kun kerran sijoitettavaa varallisuutta löytyy? Toki pienet ja isot summat ovat suhteellisia käsitteitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä ja vaikea kysymys! Yleensä dipissä sijoittajilla on käsittääkseni taipumus käyttää käteiskassa ennen kuin pohja on saavutettu. Jos kurssi laskee tasaisen loivasti, kuukausittain tapahtuvat ostot tuntuvat luontevilta. Mutta silloin kun kurssit sukeltavat jyrkästi, ehkä viikon välein olisi parempi. Myös erien suuruus riippuu laskun jyrkkyydestä. Tämän täsmällisempää suunnitelmaa minulla ei ole 😀

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...