lauantai 24. marraskuuta 2018

Olenko muuttumassa osinkosijoittajaksi?

Taustaa


Olenko muuttumassa osinkosijoittajaksi?
Sijoitusstrategiani sallii sekä suorat osakesijoitukset, että indeksirahastojen hyödyntämisen. Superrahastojen on silti tarkoitus olla yksi salkkuni kulmakivistä. Osakesalkkuni tämänhetkinen tilanne kuitenkin paljastaa, että tällä hetkellä sijoitukset painottuvat vahvasti suoriin osakesijoituksiin ja (toivottavasti) hyvin osinkoa maksaviin yrityksiin. Olenko siis muuttumassa osinkosijoittajaksi?

Vertailin muuten aikaisemmin osinkosijoittamista ja indeksirahastoihin sijoittamista listaamalla molempien hyviä ja huonoja puolia. Voit katsoa vertailun täältä.

Salkkuni osakkeet


Listaamaton Cityvarasto on ollut salkussani jo pitkään. Kurssien laskettua voimakkaasti, olen sijoittanut Cityconiin, Nordeaan ja Outokumpuun noin 17 000 euroa kuhunkin. Näiden hankintojen myötä salkkuni painopiste on kääntynyt suoriin osakesijoituksiin.

Vaihdan muuten oikein mielelläni ajatuksia näistä yrityksistä, joten avasin kullekin oman sivun, jossa voi kommentoimalla käydä keskustelua. Jos haluat vaihtaa ajatuksia yhtiöistä, jätä kommenttia:

Painopistettä indekseihin


Mielelläni painottaisin indeksejä vähän enemmän salkussani. Monet indeksit ovat laskeneet 10% luokkaa kuluneen vuoden aikana. Räikein yliarvostus on purkautunut, mutta kalliilta tuntuu edelleen ja talouskasvukin on ilmeisesti hiipumassa. Täytyy odotella vielä rauhassa ja katso mihin suuntaan mennään. Trendiviiva osoittaa edelleen jyrkästi kaakkoon, joten uskon laskun jatkuvan vielä. Myös sijoittajien pelkoa kuvaava VIX ennakoi epävarmoja aikoja.

Lopuksi


Käteistä on vielä 27 000€ jäljellä ja tämän lisäksi voin hyödyntää 25 000€ Superluottoa tarvittaessa. Olisi hienoa saada kaikki tämä pörssiin tuottamaan ja sitten joka kuukausi palkasta 2 500 - 3 000€ lisäsijoitus. Täytyy kuitenkin varoa hätiköityjä toimenpiteitä ja hajauttaa ostot ajallisesti riittävän pitkälle aikavälille.

Avaa ilmainen osaketili Nordnetiin

  • Tilin avaaminen ei maksa mitään.
  • Osakkeiden säilyttäminen ei maksa mitään.
  • Superrahastoihin sijoittaminen ei maksa mitään.
Lue lisää

8 kommenttia:

  1. Miten pitkälle aikavälille meinaat hajattaa tuon 25000 e sijoituksen (tai kenties luoton ottamisen), jos esim lähtökohta on että markkinat pysyvät tällä tasolla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos markkina stabiloituu tälle tasolle, niin aika hitaasti - ehkä kesään mennessä all in. Jos lasku jatkuu jyrkkänä, voi olla että jo muutamassa kuukaudessa ja sitten jatkoa luotolla. Jos markkina sen sijaan kääntyy nousuun, olen taas ongelmissa nopeasti kertyvän käteispinon kanssa.

      Indeksit ei tällä tasolla vielä houkuttele, mut yksittäisiin yrityksiin voisin jo laittaa...

      Poista
  2. Meinasin muuten joskus kysyä / ehdottaa sulle osinkosijoittamista :) Olet todella tarkka ajoituksen suhteen. Olet oikeassa, että on perseestä ostaa kalliilla ja mahdollisesti myydä halvalla. Osinkostrategiassa ajoitus ei ole niin tarkkaa, kun ostaa laatukamaa. Vaikka kurssit välillä laskisivat, saisi kuitenkin joka vuosi osingot. Siksi harrastan itse molempia. Indeksisalkku on tarkoitettu about 20 vuoden päähän, ja osingoista voi taas nautiskella matkan varrella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osinkosijoittamisessa on sekin hyvä puoli, että yritysten seuraaminen on mielenkiintoisempaa kuin pelkän indeksin seuraaminen. Ja ostopaikkoja voi olla suhdanteesta riippumatta. Myös indeksirahastojen verovapaat osingot on jäämässä historiaan ainakin Tanskan ja Norjan osalta.

      Varmaan molempi parempi :)

      Poista
    2. tiedoksi rikkaalle erakolle, että indeksirahastot eivät ole koskaan verovapaita osinkoja nähneetkään. esim. eunl maksaa about 0.25% vuodessa rahaston arvosta lähdeveroja. päälle vielä 0.2% hallinnointikulu.

      nordnet super ruotsilla ja suomella jää hajautus aika heikoksi ja on nordnetin hyväntahtoisuuden armoilla.

      t. osinkosijoittaja

      Poista
    3. Hallinnointikuluilla ei ole mitään tekemistä osinkojen verotuksen kanssa ja niiltäkin säästyy käyttämällä Superrahastoja.

      Tutkimusten mukaan jo 10 osaketta on riittävä hajautus. Sanoisin että Suomi ja Ruotsi indeksit on erittäin hyvä hajautus useimpiin osinkosalkkuihin verrattuna.

      Indeksirahastoissa on toki aina liikkeellelaskija, jolla on oikeus lopettaa rahaston toiminta ja palauttaa varat korkoineen sijoittajille.

      Poista
    4. oh hoijaa.

      kuin puhuisi henkilölle, joka ei usko ilmastonmuutokseen.

      kulut ovat kuluja. ovat ne sitten lähdeveroja tai hallinnointipalkkioita. eunl todelliset kulut ~0.45% vuodessa. suomalaiselle sijoittajalle eunl taitaa olla niitä parhaimpia etf-tuotteita tarjolla. eli tuon halvemmalla kunnon hajautusta ei taida saada.

      pelkästään super suomeen ja ruotsiin sijoittaminen on hiukan riskialtista kahdesta syystä. nordnet voi milloin tahansa lopettaa ne, jolloin pakkomyynnin takia verot iskevät päälle ja kaikki hyödyt häviävät. toiseksi, jos toinen maa noista romahtaa, puolet salkusta häviää. hyvinä esimerkkeinä löytyy islanti, irlanti ja kreikka. sama voi käydä aivan hyvin suomelle tai ruotsille. syyn ei tarvitse olla taloudellinen.

      osinko-osakkeilla kulut 3% osinkotuotolla 0.45%-0.75% vuodessa. niillä saa myös laajan _arvopaperi_ kuten myös maantieteellisen hajautuksen. parempi pitää salkussa 20-30 eri arvopaperia kuin vain muutaman liikkeeseenlaskijan tuotetta, koska survivorship bias on iso molemmissa. todella harva nykyinen etf ja rahasto on olemassa enään 10-20 vuoden päästä.

      Poista
    5. Itsekin teen myös suoria osakesijoituksia, mutta indeksirahastojen tietyt hyödyt on kiistattomia:

      1.) Pelkästään Suomi Ruotsi Superrahastoilla hajautat sijoituksen peräti 95 yhtiöön (OMXH25, OMXSBGI). Kuinka monta yhtiötä osakesalkussasi on?

      2.) Nämä yhtiöt kattavat valtavan määrän eri toimialoja, mikä tuo todella hyvän hajautuksen.

      3.) Yleisindeksien suuryritykset toimivat globaalisti. Jos yritys on listattu Helsingin pörssiin, ei sae tarkoita sitä, että yritys toimisi vain Suomessa.

      4.) Monet menestyneet sijoittajat toimivat pelkästään Suomen markkinoilla, koska tuntevat olosuhteet (esim. Aki Pyysing). Pelko siitä, että Suomi romahtaa nyt ei ole kovin suuri. Maailmalopuakin voi pelätä, jos haluaa.

      5.) Rahaston lopettaminen on mahdollista, mutta silloinkin riski rajoittuu siihen, että hyöty häviää.

      Poista