lauantai 27. tammikuuta 2018

Onko vivutettu ETF tikittävä aikapommi?

Valuvika


Onko vivutettu ETF tikittävä aikapommi?
Olen kirjoituksissani kertonut, että välttelen vivutettuja ETF -tuotteita, koska niissä on rakenteellinen, volatiliteettiin liittyvä ongelma, joka tekee niistä pitkässä juoksussa tappiollisia.

Tästä ongelmasta on verkossa useita kirjoituksia, mutta rehellisesti sanottuna en ole aikaisemmin kunnolla selvittänyt, mistä ongelma johtuu. En ole aikaisemmin asiaa sen tarkemmin penkonut, vaan luottanut muiden laskelmiin. Tällä kertaa päätin laskea itse, miten volatiliteetti vaikuttaa tuottoon.

Vivutettu ETF


Tavallinen indeksirahasto, tai ETF, seuraa indeksiään "yhden suhde yhteen" eli seuraa indeksiä sellaisenaan. Vivutettu ETF moninkertaistaa sijoitukset vivuttamalla (lainaamalla) ja se reagoi indeksin kurssimuutoksiin jollakin kertoimella. Vivutettu ETF voi reagoida kurssimuutoksiin esimerkiksi kaksinkertaisesti - kun kurssit nousevat 5%, ETF:n tuotto kasvaa 10%. Vastaavasti jos kurssi laskee esimerkiksi 2%, ETF:n tuotto laskisi 4%.

Äkkiseltään vivutettu ETF voi tuntua houkuttelevalta. Jos pörssit tuottavat keskimäärin 8%, eikö vivutettu ETF tuota keskimäärin 16%? Asia ei ole läheskään näin yksinkertainen. Prosenttilasku on nimittäin välillä varsin mielenkiintoista.

Volatiliteetin vaikutus


Volatiliteetti tarkoittaa kurssien sahaamista ylös ja alas. Vivutetussa ETF:ssä juuri tämä vaihtelu aiheuttaa tilanteen, jonka seurauksena ne tuottavat varmuudella tappiota pitkässä juoksussa.

Asiaa on vaikeaa hahmottaa muuten kuin taulukoimalla arvoja ja kokeilemalla. Listasin seuraavaan taulukkoon kuvitteellisen kurssin seitsemän päivän ajalle. Kurssi on aloitushetkellä 90, vaihtelee sitten ja palaa seitsemäntenä päivänä takaisin arvoon 90. Seuraavassa sarakkeessa näkyy muutos prosentteina ja sitä seuraavassa sarakkeessa 100% vivutettu muutos, eli muutos kaksinkertaisena. Viimeisessä sarakkeessa on vivutettu tulos. Kuten taulukosta näkyy, vivutettu kurssi viimeisellä rivillä (79,42) en selvästi alhaisempi kuin vivuttamaton tulos.

Vivutettu ETF tappio
Miksi vivutettu kurssi painui miinukselle? Kysymys on aika yksinkertaisesta asiasta, kun sen oivaltaa. Jos kurssit ensin laskevat 50%, niiden on tämän jälkeen noustava 100%, ennen kuin ne nousevat samalle tasolle kuin lähtiessä. Eli prosenttilasku ei kulje suhteessa sijoitusten aloitushetkeen, vaan suhteessa edellisen päivän kurssiin.

Lopputulema


Yksinkertainen laskelma osoittaa aika kiistattoman ongelman. Ei ole mielestäni liioittelua verrata vivutettua ETF:ää aikapommiin. Pitkällä tähtäimellä niissä muhii ongelma, joka aiheuttaa varmasti tappiota.

Vaikka ETF:t ovat osa sijoitussalkkuani, pidän indeksirahastoja monessa suhteessa turvallisempana ja muutenkin piensijoittajalle parempana vaihtoehtona. ETF:stä löytyy ihan hyviä tuotteita, mutta helpostti tulee sijoittaneeksi johonkin liian monimutkaiseen, josta löytyy epämieluisia yllätyksiä myöhemmin. Sen sijaan esimerkiksi Nordnetin kuluttomia rahastoja voin suositella täysin varauksetta kenelle tahansa.



Avaa ilmainen osaketili Nordnetiin

  • Tilin avaaminen ei maksa mitään.
  • Osakkeiden säilyttäminen ei maksa mitään.
  • Superrahastoihin sijoittaminen ei maksa mitään.
Lue lisää

7 kommenttia:

  1. Kävin tämän konseptin hiljattain itsekin läpi pitkästä aikaa, ja mieleeni tuli parikin ajatusta. Ensinnäkin on hyvä huomioida, että on tarjolla tuotteita, joissa 'rebalansointiaika' on muuta kuin yksi päivä kuten esimerkissäsi.

    Voisit ostaa vaikka 2x vivutettua tuotetta, joka takaa balansoi vaikkapa kuukauden välein. Tällöin volatiliteetin haittavaikutus olisi luokkaa yksi kahdeskymmenesosa esimerkistäsi.

    Itse asiassa jos olettaa, että pörssi pitkällä aikavälillä jatkaa vastaavaa n. 6,5% plus inflaatio-tahtiaan samalla volatiliteetillä, olisi kenties mahdollista laskea jotkin maagiset luvut vivulle sekä balansointivälille siten, että oletusten puitteissa saisi täysin varmaa ylituottoa.

    Käytännössä tällaisen kuvion toteuttaminen olisi vaarallista, sillä edelleen pätee vanha klisee: "Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä pointteja! Esimerkin volatiliteetit on toki liioiteltuja ja aikaväli lyhyt, jotta asia on helppo havainollistaa. Päivän tarkistusväli taitaa kutenkin olla yleisesti käytetty.

      Jos rebalansointiaika olisi esim. vuosi niin sama ongelma olisi olemassa, jos asiaa vaan katsoisi pidemällä aikavälillä. Vuoden välein katsottunakin kurssit sahaavat ylös ja alas pitkällä aikavälillä. Eli tavallaan ongelma vaan skaalautuisi isompaan aikahaarukkaan. Toki jos aikaväli olisi esim 20 vuotta, todennäköisyys sille, että kussit ovat aina ylempänä kuin viimeksi kasvaa niin suureksi, että ongelmaa tuskin olisi. Mutta silloin tulee taas vastaan se ettei yksi elinikä riitä asian havainnointiin tai hyödyntämiseen.

      Toki tämä ei tarkoita sitä, etteikö vipuetf:llä voisi tehdä hyvääkin voittoa. Jos valitsee tuotteen, mikä tarkistetaan vuoden välein ja onnistuu ajoittamaan 10 vuoden nousuputkeen (esim kuluneet 10 vuotta) voisi potti olla aikamoinen :) Mutta riski on melkoinen, ajoittaminen vaikeea ja todennäköisyydet ovat sijoittajaa vastaan.

      Poista
    2. Päivän tarkistusväli lienee yleensä tosiaan se päivä, mikä ehkä kielii siitä, minkä tyyppisessä käytössä nämä tuotteet yleensä ovat. Esittämääsi volaan en puuttunut mainitsemastasi syystä.

      Siitä olen hivenen eri mieltä, onko sama ongelma olemassa pidemmällä aikavälillä. Se, että joinain vuosina tulee turskaa ei välttämättä kumoa sitä tosiasiaa, että vivutetulla tuotteella korkoa korolle voimistuu. Perstuntumalta pidän todennäköisenä, että jos otat kymmenen vuoden jakson vuoden balansointiajalla, oletat pörssin keskituoton tällä ajalla ja kuusi positiivista sekä neljä negatiivista vuotta, viputuote voittaa selvästi suurimman osan kertoja. Pidän tällaista skenaariota myös melko todennäköisenä. Voisin ehkä tehdä tästä jonkinmäköisiä laskelmia myöhemmin.

      Hauskana lisänä voisi todeta, että jokainen voi helposti (ja kalliisti) tehdä itse oman viputuotteensa seuraavasti:
      1. Ota sijoituslainaa. Esim. 50% omalla pääomalla saat vivuksi 2.
      2. Osta potilla jotain
      3. Valitse balansointiaika ja myy tämän ajan kuluttua kaikki osakkeet pois.
      4. Maksa laina pois.
      (5. Maksa verot.)
      6. Palaa kohtaan 1

      Toisin sanoen, kaikilla sijoituslainaa bullettina ottavilla on jo kyseinen tuote. Rebalansointiaika on se aika, jonka lainarahaa pitää.

      Poista
    3. Jos turskaa tulee jollain välillä niin vipuvaikutus on suurempi alaspäin kuin ylöspäin. Mut toki sopivilla arvoilla voi hyvinkin biitata indeksin.

      Vivuttaminen sinänsä on usein ihan järkevää, mut en tekis sitä ETF:llä.

      Poista
  2. Onko olemassa ETF/Osaketta joka ottaisi esim 50% vipua ja 50% sijotettua pääomaa(jota ei olisi tehty johdannaismuotoon) ja sijoittaisi kaikki esim SP500. Tällöin saataisiin aikaiseksi aluksi 2x vivulla toimiva etf/osake, lainasta tietty menisi vähän korkoa mutta silti päästäisiin markkinat voittavaan korkoon.. yt. Henrik

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On olemassa, mutta valitettavasti sillä ei pääse ylituottoon, vaan pitkässä juoksussa se häviää indeksille. Volatiliteetti sotkee homman koska jos kurssit laskee 50% niiden pitää nousta sen jälkeen 100% jotta ollaan alkutilanteessa. Kun vivutus on prosentuaalinen (50%) volatiliteetti vääristää ja painottaa vipua laskussa.

      Jos haluat suurempaa tuottoa, sinun kannattaa ottaa sijoituslaina ja sijoittaa tavalliseen ETF:ään varasi + laina. Silloin pääset haluamaasi tilanteeseen.

      Poista
  3. Kiitos nopeasta vastauksesta! Haluaisin nimen omaan saavuttaa tuon alempana mainitsemasi tilanteen, mutta jonkun ammattilaisen toimesta(eli ostaa sellaista kohdetta). Hehän voisivat ottaa vaikka hieman suuremman kulun tuosta ja silti ylituottoa jäisi. Tosin velkavivun määrähän tuossa eläisi, esim. 80% jossain tilanteessa ja vaikka 95% kohdalla defaulttaisi. Jostain muistan lukeneeni, että esim Berkshire Hathawayn suurimpia menestyksen avaimia oli korkea velkavipu. Mutta kaippa pitää odotella että tuollainen tulisi tai en tiedä estääkö jopa joku regulaatio tällaisen osakkeen/rahaston/etf:n. yt. Henrik

    VastaaPoista