Tasapäistäminen on typerää
Tienaan tällä hetkellä kuusi kertaa enemmän kuin vaimoni. Onko se reilua? Kyllä se itseasiassa on ihan reilua. Teen yrityksille ratkaisuja, jotka mahdollistavat uusia liiketoimintoja ja joiden avulla tehostetaan olemassa olevia liiketoimintoja. Osaajista on huutava pula ja näen työni tulokset hyvin konkreettisesti. Teknologian avulla saavutetaan asioita, joilla on valtava vaikutus yritysten kannattavuuteen. Yhden tekijän palkalla ei ole siinä kuviossa juurikaan merkitystä - oleellisempaa on hankkeen onnistuminen ja tavoiteltujen hyötyjen saavuttaminen mahdollisimman nopeasti.
"Sama palkka samasta työstä" on typerä hokema. Sama palkka samasta lopputuloksesta on sen sijaan enemmän kuin kannatettavaa.
Tasa-arvo
Tasa-arvo ja tasapäistäminen menevät usein sekaisin. Esimerkiksi se, että naisjalkapalloilijalle, joka tuo katsomoon 100 ihmistä, maksettaisiin samaa palkaa kuin miesfutarille, joka tuo sinne 10 000 katsojaa ei ole tasa-arvoa. Se on tasapäistämistä. Tasa-arvoa on se, että ihmiset voivat pelata jalkapalloa ikään, sukupuoleen, ihonväriin, tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Yleisö sitten päättää, kenen pelaamista ihmismassat haluavat tulla katsomaan ja se on myös ainoa reilu peruste pelaajien palkitsemiselle.
Tasa-arvon osalta meillä on vielä paljon tekemistä, mutta älkäämme harhautuko tässäkään asiassa tasapäistämiseen.
Tuloerot
Tasapäistämien korostuu, kun puhutaan palkka-asioista. Tulokseen sidottu palkkaus on kuitenkin isossa kuvassa kaikkien etu. Jos yhteyskunta motivoi töihin, jotka eivät tuota mitään lisäarvoa, olemme huonolla tiellä. Progressiivinen verotus on Suomessa jo nyt todella rajua ja asettaa kotitaloudet eriarvoiseen asemaan - kaksi keskituloista tienaa nettona huomattavasti enemmän, kuin pari, joista toinen tienaa hyvin ja toinen huonosti.
Tuloeroissa on kuitenkin yksi vakava ongelma. Jos tuloerot kasvavat liian suureksi, jossain vaiheessa köyhät nousevat barrikadeille. Slummit ovat huono asia tietysti niille vähäosaisille, jotka niissä joutuvat asumaan, mutta ne ovat iso ongelma myös parempiosaisille. Kun tuloerot saavuttavat kohtuuttomat mittasuhteet, voi hyvätuloiselle käydä kuten Marie Antoinetelle. Sokerileivokset lakkaavat maistumasta, kun oma pää laitetaan pölkylle. Pienemmässä mittakaavassa tämä näkyy esimerkiksi ruotsalaisten säännöllisinä autonpolttotalkoina.
Lopuksi
Itse olen elintavoiltani pienituloinen. En tarvitse enempää. Jos kaipaisin jotain, hankkisin sen kyllä. Mutta minulla on oikeastaan kaikkea mitä tarvitsen. Mitä ostaa ihmiselle, jolla on kaikkea?
Suomessa katsotaan vähän kieroon sitä, että tienaa hyvin. Sen sijaan, sitä että tienaa vähän, tekemällä vähän tai ei mitään, ei katsota pahalla. Kukaan ei ole kateellinen, koska tienaat vähän. Yhteisen edun nimissä olisi tietysti kannattavampaa , että painaisit töitä hulluna ja tienaisit sikana. Hyvin tienaava kun levittää hyvinvointia ympärilleen käyttämällä, tai sijoittamalla rahaa.
Varmista oma tulevaisuutesi eriarvoistuvassa yhteiskunnassa ja aloita sijoittaminen avaamalla ilmainen osaketili Nordnetiin.
Oliko nyt vähän trolli?
VastaaPoistaHaluatko keskustelua aikaan, vai mistäs tämä lähti liikkeelle?
Asia tietenkin herättää kysymyksen mitä vaimosi tekee työkseen? Onko kenties samoissa hommissa vai puhutaanko aivan eri toimialasta? Tällöinhän asia hieman muuttuu.
"Sen sijaan, sitä että tienaa vähän, tekemällä vähän tai ei mitään, ei katsota pahalla." Et liene käynyt Iltalehden tms kommenttipalstoilla viime aikoina?
"Hyvin tienaava kun levittää hyvinvointia ympärilleen käyttämällä, tai sijoittamalla rahaa." Tämä trickle-down theory on jo moneen kertaan osoitettu vääräksi, ihan empiirisissä kokeissa.
Ihan eri alan hommissa on vaimo. Hänen työssään yksittäinen henkilö ei voi vaikuttaa merkittävästi kokonaisuuteen ja se näkyy palkkauksessa.
PoistaEn ole käynyt Iltalehden kommenttipalstalla 😀
Mihin se hyvin tienaavan omaisuus menee ellei se hyödytä muita? Aina kun hän käyttää rahaa, joku muu saa siitä hyötyä.
Itseäni alkoi kiinnostaa mikä ammattisi tarkalleen on. Ei niinkään palkan takia, vaan tuntuu vain, että alalla ihmiset puhuvat kaikki samalla tavalla omista osaamisalueistaan. Javascript koodarikin voisi nähdä oman panoksensa noin. Hassua.
VastaaPoistaMitä kirjoitukseen tulee, yksinkertaistat asioita sen verran, että kohta tulee vihaista kommenttia. En ala itse ottamaan sen enempää kantaa asiaan.
IT alalla - työnkuva on sekoitus teknologiakonsultointia, myyntiä, kehitystiimien liidaamista ja arkkitehtuurien suunnittelua. Olen mukana myös oman yksikön liiketoiminnan kehityksessä.
PoistaMinulla on käynyt hyvä tuuri siinä, että olen tehnyt oikeilla teknologioilla oikeaan aikaan ja osaamiselle on nyt kysyntää. Muutaman vuoden päästä tilanne voi olla jo toinen. Oikeastaan on sattumaa että olen IT alalla ylipäätään.
Sosiaalipäivystyksessä eli virka-ajan ulkopuolella tapahtuvan sosiaalityöntekijän palkka on 3500e/kk eli aikalailla suomalainen keskiansio... Ja voitte vain kuvitella mitä ihmiselon kamaluuksia ja saastaa työssä päivittäin kohtaa (kuten myös poliisit max. 2500e/kk). Jotenkin toivoisin että ihmisten parissa heidän auttamisekseen tehtävää työtä arvostettaisiin myös palkan tasolla. Tähän samaan "kastiin" luettakoon myös lastentarhanopettajat ja sairaanhoitajat.
VastaaPoistaOpettajat ja sairaanhoitajat nousevat usein palkkakeskusteluissa esille, mutta esim. siivoojat, laitoskeittiötyöntekijät jne. tienaavat puolet vähemmän. Oikeasti moni pärjäilee 1500€/kk.
PoistaLastentarhanopettajan palkka on muuten hyvä verrattuna perhepäivähoitajiin, jotka tekevät ihan törkeän pienellä palkalla ja hoitavat lastenhoidon lisäksi ruoanlaitoin ja siivoamisenkin.
Monesti nuo pienipalkkaiset hommat tuppaa olemaan aika raskaitakin, ainakin fyysisesti.
raaka fakta on vain se, etta palkka maksetaan tarjonnan mukaan. usein noita pienipalkkaisia toita voi tehda kuka vain lyhyella koulutuksella.
VastaaPoistaoma palkka 60k bruttona vuodessa, mutta sanoisin, etta vain n. 2-5% suomalaisista kykenee samaan kuin minä töissä; koodausta.
Koodaaminen on jännä juttu. Osalle se on luontevaa ja toisille ei. Jos se ei ole luontevaa, sitä on mahdotonta oppia kunnolla. Devaaminen vaatii loogisen ajattelun lisäksi abstraktien asioiden hahmottamista ja mielikuvitusta - ratkaisut vaativat välillä yllättävän paljon luovuutta. Aika pieni osa ihmisistä pystyy sitä kunnolla tekemään. Itse olen aina pitänyt koodaamisesta ja teen sitä edelleen, vaikka työn fokus on isommassa kuvassa. Haluan kuitenkin säilyttää käytännön tatsin tekemiseen, ettei mene ihan käsien heilutteluksi.
PoistaNyt kun koodaus otettiin puheeksi, jos pitäisi muutama kieli/kirjasto/teknologia valita mitä lähtisit nyt opettelemaan, mitkä ne olisi? Jos oletetaan, että olisit vaikka opintovaiheessa.
PoistaKysyntää on varmasti kaikille, mutta olen käsittänyt, että Javascriptin kirjastot jyrää aika kovaa webbipuolella. Toisaalta taas Python ja R on kovassa käytössä data-analytiikassa, mikä sekin on rajusti kasvava ala.
Selvästi kovin kysyntä on JavaScriptille tällä hetkellä. React, React Native, Redux, Vue ja Node.js. Myös palvelinpuolen tekeminen on mennyt aika lailla Nodeen. Javasta ja .NET puhutaan jo legacynä.
VastaaPoistaJos keskityt analytiikkaan Scala, Python, R, Spark jne.
Myös mobiilidevaajille Android ja iOS on hyvin kysyntää.
Pilvipuolen osaaminen, etenkin Azure ja AWS on arvostettua.
AI on kovasti tulollaan - todellisia caseja vasta vähän mutta se saattaa kohta olla todella kuumaa kamaa.
Ratkaisutasolla API -arkkitehtuurit, alustat ja alustatalouden mahdollistamat uudet liiketoimintamallit on pinnalla.
Mutta jos hanskaat pelkästään REST API tekemisen pilveen Node.js/Express, vaikka Mongo kannan ja Reactin fronttiin, ei pitäisi olla vaikeaa löytää töitä. Opiskelijalle suosittelen näitä, koska ne on aika helppoja ja kysyntää riittää.
Kiitos kattavasta vastauksesta. Olen itse jo parin vuoden päästä valmistumassa, ja perusteita löytyy kyllä monesta asiasta, osasta ihan lyhyen työkokemuksen muodossa. Kuitenkin osaamista tulisi syventää huomattavasti, lähinnä itseni takia. Mukava kuulla alan ammattilaisen mielipide. Analytiikka lienee tulevan minulla koulun puolesta - voisi jotain React/Node -projektia kehitellä vapaa-ajalla.
PoistaTosi mielenkiintoinen teksti, kuulostat ihan mun mieheltä. Samoja esimerkkejä tuosta naisfutarista lähtien on keskusteltu kotona. Mä näen jotenkin tässä vaan kahtiajaon, että julkisen puolen liksojen "tulee" olla matalampia kuin yksityisen, koska muut maksaa ne. Toisaalta käytännössä esim. julkisen puolen hoitajien palkat on parempia kuin yksityisen.
VastaaPoistaItseä harmittaa, että asiaosaamista ei oikein ole, pärjään hyvin vielä toistaiseksi sellaisella teknisellä osaamisella, joka töissä ollessa kehittyy mutta ekonomikoulutus ei kyllä tuonut mitään konkreettista. Pärjään ennemmin hyvän asenteen avulla. Huolestuttavaa tulevaisuuden kannalta.. toisaalta kai sitä vanhanakin oppisi vielä?
Varmaan aika harva hyödyntää työssään koulussa opittua. Ainakin IT alalla opiskelu antaa ihan hyvät lähtökohdat, mutta oppiminen tapahtuu sitten työssä. Tietotekniikan opiskelijoista suurin osa päätyy johonkin ihan muun alan hommaan ja sama pätee varmaan useimpiin aloihin.
PoistaEi se ole huono asia, että pärjäät asenteella! Mielestäni asenne ratkaisee paljon enemmän, kuin älykkyys tai lahjakkuus. Itse olen aina pärjännyt juurikin asenteeni ansiosta.
Julkispuolella tasapäistäminen on mielestäni ongelma, ei niinkään palkkataso. Sielläkin hyvien ja ahkerien pitäisi tienata hyvin. Jos tekee rimaa hipoen ihan vaan pakollisimmat hommat, saa täsmälleen saman taulukkoliksan, kuin todella motivoitunut, aloitteellinen ja aikaansaava ihminen, mikä ei ole hyvä asia.